Hiphuraa security kontrolleista läpi! Ruumalaukun painorajathan ei ollu mulle mikään ongelma - noi biksut ja kesämekot ei tuolla paljon paina. Sen sijaan pakkasin koneeseen tulevaan laukkuun kaikki aupair-koulun kamat ja siinä sitten koeteltiinkin jo henkilökunnan tarkkaavaisuutta. Noh, kahella käsimatkatavaralla ja viiden kilon ylipainolla (+10 kiloa tytössä, millonhan tästä joutuu maksaa ekstraa..?) nätisti sisään.
Yöunia on takana tunti ja 13 minuuttia. Jepjep ja tää vuorokausi tulee kestää mulla joku kaks viikkoo kun lennän aikaa vastaan, saattaa väsyttää illalla.
Mulla oli tosiaan ihan huiput läksärit lauantaina - old fashion kotibileet porukoiden kotona Espoossa. Kuvia tuli sieltäkin järjetön määrä, mutta ykskään ei nyt läpäissyt mun erittäin tiukkaa blogiseulaa. Sen sijaan tässä mun tän hetken maisemia.
Osalle jouduin tosiaan sanoo heipat jo lauantaina yön pikkutunneilla, suurin osa lähimmistä jäi vielä viettämään sunnuntain aamupäivää mun kanssa. Aamuvohvelit maistu ihan järjettömän hyvälle tossa seurassa. Hyvästit meni ihan tosi hyvin niin kauan ennenku piti hyvästellä se kaikista paras kaveri ja poikaystävä. Älyttömäks itkukshan se meni.Koska poikaystävällä on palvelus suoritettavana, äiti heitti mut tänään kentälle. Sitäkin tulee kyllä järjetön ikävä, terkkuja äitille, luet tätä kuitenki.. ;) Mut mä pärjään, älä huolehdi!
Nyt nousen tästä ja tallustan mun portille ajoissa, vaikka olis ihan älyttömän siistii kuulla oma nimi tuolta kuulutuksistakin! Adios amigos ja sitä rataa, en voi vieläkään ite uskoo että tää tapahtuu! Nyt yritän selviytyy Arlandalle, olla eksymättä siellä ja päästä vielä Nyciin tänään.
Hugs and Kisses, oon takas ennenku huomaattekaan! <3
Tähän sopii täydellisesti Haloo Helsingin Maailman toisella puolen...tiedän, että pärjäät, mutta ikävä jo nyt. Onnea vielä synttärisankarille! Äiti
VastaaPoista