keskiviikko 26. helmikuuta 2014

The Perfect Wednesday

Oi miten ihana päivä! Kaikki on vaan menny niin nappiin tänään. Aamutouhujen jälkeen jatkoin unia jonku tunnin, jonka jälkeen lähettiin R:n kanssa beachille. Huuh kun oli taas rentouttavaa. Maattiin vaan koko päivä auringossa ja välillä vaan viilentymään veteen. Meillä oli cooleri täynnä juomista ja haettiin pitsaa lounaaks, joten joo, ei voi valittaa. Merivesi on täällä niin parasta kun se on oikeesti lämmintä ja siellä on kiva uiskennella ja leikkii isoissa aalloissa. Iltapäivällä piti sit lähtee töhin, mut oikeestaan työtkin meni tänään tosi kivasti.

Vieläki on viikonlopun snorkauskuvat matkalla tänne, mutta nää siis tänään tosta mun lähibeachiltä..




Molemmat hostvanhemmat oli tänään kotona, mikä aina (eli tosi harvoin kun tää tapahtuu) helpottaa mun työtä tosi paljon. Hostmom teki A:n kanssa läksyt, joten mun vastuulle jäi vaan E:n läksyt, jotka on yleensä vielä se helpompi osa. Näin oli tänäänki, oltiin tosi nopeesti valmiita ja hostmom pyys että alan opettaa E:lle kertotauluja, jotka tulis vasta ens vuonna, koska se on oikeesti niin hyvä koulussa, että sillä on jo tylsää. E tajus logiikan heti ja nollat, ykköset, kakkoset ja melkein kolmosetki menee nyt jo täydellisesti yhen illan treenaamisen jälkeen. Ja se oli näistä ihan innoissaan! Siinä sitten hostmominkin kanssa puhuttiin siitä, miten oppiminen voi olla niin miljoona kertaa helpompaa toiselle kun toiselle. Ei mee nallekarkit tässä tasan ollenkaan.


Kun kaikkien läksyt oli tehty, mentiin etupihalle leikkimään. Treenattiin vähän tumblingia tyttöjen kanssa, ne on tietty nyt iha innoissaa ku mä osaan tehä jotain ja tietty haluu oppii perässä. Nähtiin myös tooosi sulosia pupuja, joilla oli myös semmonen kahen nyrkin kokonen babypupu mukana!! Tuitui kun oli sulkkuja, siinä ne vaan kökötti ja pomppi meijän pihalla. Nytkin illalla pilkkopimeellä tuolla on vielä niin kuuma.. Huomenna pitäis tulla piiitkästä aikaa vähän viileempi päivä, mitenhän selviin.. Sisälle kun tultiin niin tehtiin pancakes ja tytöt luki omasta tahdosta ihan innoissaan mun vanhemmilta saamaa kirjaa. Se on kunnaksen kirja, missä on tosi hauskasti kaikkia sanoja suomeks ja englanniks, ja sit ne yrittää lukee niit suomeks :D Vuorotellen tytöt tuli istuu mun syliin, että mä sitten korjasin vähän hassulta kuulostavia sanoja. Kristiina lukee jo aika tosi hyvin, mut pienempien tyttöjen lukeminen on kyllä vielä tosi huvittavan kuulosta :D Nyt pienemmät meni jo nukkumaan ja mä harjasin just K:n hiuksia yli tunnin ku se ei halunnu et mä lopetan.. Sen kanssa on kyllä tosi kiva viettää välillä "isojen tyttöjen aikaa".

Nice host mom tuli just äskön ulkoota kertomaan että kuuli sellasta matalaa ääntä, ihan niinku alligaattori olis ollu. Käytiin kuuntelemassa ja googletettiin sit että millanen se ääni oikeesti on, ja joo alligaattorit tuolla pihalla varmaan kurnuttaa/murisee. Että kiva. Mitään ei nää nyt kun on pimeetä, mut aamulla on kyllä tarkastuskierros edessä ennenku päästän muksuja ulos.

tiistai 25. helmikuuta 2014

I hate goodbyes.

Nyt varotus, että tulee ihan liikaa tekstiä ilman kuvia. Ehkä itelleni enemmän tää postaus mutta saahan sen tylsyyttään lukea.. :D Eilen oli siis viimenen päivä vanhempien kanssa ja aika sanoa heipat. Päivä nautittiin kuitenki vielä Miamissa - aamu beachillä ja siitä vielä shoppailemaan viimesetki grammat matkalaukuista täyteen. Haettiin myös mulle uus iphone kun vanha hajoo käsiin, niin jos nää bloginki kuvat sitte vähitellen ihan vähän tästä paranis! Ihanaa kun nyt akku kestää jopa aamusta iltaan ja jokaista kuvaa ottaessa ei tarvii eka poistaa viittä että mahtuu, luksusta.

Ostoksilta sitten lentokenttää kohti. On muuten työn alla ollu täs monta viikkoo sellanen "turistina floridassa" postaus mut on nyt näköjään vähä vaikeet saada aikaseks.. :D Mutta mainittakoon yks tämmönen epäkuuluisampi mut tosi kiva mooli, Dadeland Mall, josta ajaa alle 15min Miamin kentälle. On loistava tolleen lähtöpäiväks, koska täällä ruuhkat saattaa olla niin pahoja, että on kiva olla lähellä kenttää ajoissa. Tulossa on myös mun ranking lista parhaista pikaruokapaikoista jenkeistä, kuhan senki saan aikaseks.. :D Mut lyhyenä vinkkinä vaan, että tänne jos tulee nii kantsii pysyy kaukana burgerkingistä ja mäkkäristä.

Nonni sit viimeset tuliaiset Walmartista ja Miamin kenttää kohti. Nää oli mulle nyt kolmannet hyvästit viiden viikon sisään. Harjotus tekee mestarin ja joka kerta oon pärjänny vähän paremmin, mut kyl se itkuks menee joka kerta. Vihaan jo tota Miamin kenttää ihan huolella, aina siin yhes kohtaa ku sinne käännytään nii alkaa tulee nii hirvee olo - aina meen sinne mun elämän rakkaimpien ihmisten kanssa ja lähen yksin pois. Noh ei siinä itku auttanu, heipat piti sanoa ja sit mä lähin suunnistaa kotiin. Joka kerta ehkä pahin osa (no ei se irtipäästäminenkää oo kivaa) heippoja (paitsi ekalla kerralla, kun Hanna oli vielä mun seurana ja olin varmaan itkeny jo kaikki maholliset kyyneleet Oulan takkiin lentokentällä) on ollu sen jälkeen, ku rakkaat katoo kokonaan näkyvistä ja oot ihan yksin. Lähet vaan kävelee johonki ja kyyneleet valuu aurinkolasien alta. Et haluis näyttää idiootilta, mut kasvolihaksiin sattuu ku yrittää olla itkemättä. Oltiin nyt noitten vuokra-autolla liikenteessä, joten mä tutustuin ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa julkiseen liikenteeseen Floridassa. Lentokentältä surffasin kahella eri metrolla tri-railille, joka on semmonen juna Miami-West Palm Beach -välillä. Matka oli kyllä huomattavan epämukava ku on ehtiny tottuu tohon omalla autolla ajamiseen, mutta pääsin kun pääsinkin West Palm Beachiin, josta hostisä tuli mut hakemaan ja siitä vielä tunti kotiin.

Illalla oli kyllä ihan tyhmä olla. No kun tulin kotiin niin E huutaa niin kovaa KARITAAAA et en oo ikinä kuullu, juoksee mun syliin ja rutistaa joku kymmenen minuuttii. Olinhan mä reilu kolme päivää poissa. E tekstaskin mulle tossa yks päivä äitinsä puhelimestaan, että millon tuun ja että "I love you sooooooooooooooo much!!!!!!!!!!!". Tää on ihan maailmaa mullistavaa, koska yleensä tätä kuulee vaan A:lta! Koko ilta oli taas kerran tätä karitakaritakaritakarita, kun kaikkea ois pitäny ehtiä kattomaan, mutta yritin aika sukkelasti päästä lukkojen taakse omaan huoneeseen omien ajatusten kanssa. Vaikka tyttöjäkin oli kyllä oikeesti ikävä ja tosi ihana nähä. En tiiä miten ikinä pystyn jättää ne tänne, kun mun vuosi loppuu.

Täällä oli pyöriny stomach flu koko viikonlopun kaikki perheenjäsenet läpi (aika hyvän lomaviikonlopun valitsin!) ja A jäi sit tänään vielä koulusta kotiin. Mä kävin aamulla tumbling-treeneissä ja voi pyhä jysäys ku oli vaikeeta, ku melkeen viikko viime kerrasta. Koordinaatio oli kyllä ihan hukassa, mut kyl se taas tästä. Vanhemmilta sain myös aika kivat harrastussponssirahat tänne (KIITOS<3) joten pääsee taas treenaa useesti. Tulin kotiin, jossa mua odotti melkeen viikon pyykit. Neljä koneellista pesin, viikkasin, henkaroitin (?) ja lajittelin tyttöjen kaappeihin. A roikkuu koko ajan lahkeessa että please leiki mun kaa. Mua väsytti loman jälkeen ihan sikana eikä ollu mikään paras olo, kun tietää ettei varmaan seuraavaan puoleen vuoteen nää ketään mulle oikeesti rakasta ihmistä ja samaan aikaan rästissä ainaki miljoona asiaa, joten tää päivä oli vaan tällästä selviytymistä nyt.. Onneks ehin skypettää Oulan kanssa hyvän tovin, siis se piristää aina niin paljon. Siin on kyl ihminen joka saa mut aina nauraa, ihan miten huonona päivänä vaan ja vaikka toiselt puolelt maailmaa.

Ilta meni taas tavalliseen tapaan. Tänään tytöt piti mulle tosi hienoja tanssi- ja keinushowta tossa patiolla vuorotellen, kyl se on hienoo miten ton ikäset pystyy improo vaikka kymmenen minuuttii ihan mihin tahansa biisiin. Jännästi se sit vaikeutuu tossa vähän vanhempana :D Huomenna pitäis olla kiva päivä edessä, mennään R:n kans beachille ihan koko päiväks, hyvän ystävän seura tekee nyt kyllä hyvää.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Try to think a better way to start a day..

JOOOOOO meitsi oli tänää snorklaa maailman kolmanneks suurimmil koralliriutoil. Ei varmaan tarvii hirveesti painottaa et oli siistii.

Herättiin aikasin aamulla, laitettiin tavarat kasaan ja hotelliaamiaisen kautta lähettiin rantaan, jossa meitä ootti semmonen katamaraanibotski. Siitä sitte märkäpuvut päälle, veneeseen ja ajeltiin puolisen tuntia koralliriutoille. Liivitki oli lain mukaan pakko laittaa päälle, mutta kapteeni ihan suoraan sano, että älkää ihmeessä niitä täyttäkö jos osaatte uida, niin sukellus onnistuu vähän paremmin. Näin täällä! Sit vaa plumps veteen ja härreguud mikä maailma sielt avautu!

Parhaimmat kuvat on mun vedenalasella kameralla, eli ei varmaan vielä hetkeen täällä blogissa.. Toisiks parhaat kuvat mun minijärkkärillä, josta loppu just akku. Pyyyyh!! No näitä sit myöhemmin, nyt mennään iphone kuvilla..

..ja kuvilla kuvista.. lol


Kaloja oli tuhansia ja taas tuhansia, ihan kaikissa maailman väreissä ja malleissa ja koissa. Elävät riutat oli tosi hienon näkösiä ja vesi niin kirkasta ja lämmintä että terve. Kapteenikin siinä sano, että nyt on vähän mukavampi lilluu siellä, kesällä ku menee nii tuntuu et hyppäis kuumaan keittoon. Oikeesti sil samal sekunnil ku pää meni veden alle nii tuntu et ois päässy sisälle johonki discovery channelille paitsi että kaikki oli vielä luonnossa sata kertaa siistimpää. Kalat ui ihan suhun kiinni ja tuli suoraan siihen maskin eteen ihmettelemään. Ei niitä haitannu, vaikka ui semmosen kalaparven läpi tai mukana, kai ne kelaa että toi kala on vaan vähän erilainen. Siis se miten hienosti ne kalaparvetki liikkuu ja kääntyilee yhessä nii siis huuuuh! :D



Haikalojakin täällä on. Kapteeni sano että tolla alueella asuu vaan sellasta lajia, jotka nukkuu päivisin. Jes! Sit se vaa sano, että joku näkee sellasen siellä pohjassa nukkumassa niin tehkää vaan haimerkki ja huutakaa, niin että saadaan kaikki muutkin sitte paikalle sitä kattomaan. Näin. Kovasti yritin ettiä, mutta hait jäi kyllä tänään näkemättä.

Melkeen kaks tuntii putkeen jaksoin tuol polskii ja oli kyl vähä väsyneet lihakset sen jälkeen. Siin sit auringos lökötellen kotimatka! Tänään on puuhattu vaikka mitä muutakin, mutta kirjotan taas lisää huomenna, nyt vaan piti päästä tästä hehkutuksesta. Ahh tänään oli kyllä niin täydellinen päivä ja tää lämpö on ihan tajutonta, vaikka täällä yli puol vuotta oonki asunu. Nyt yöllä on vielä yli 80 astetta eli melkein kolmessakympissä. Ja on helmikuu.



lauantai 22. helmikuuta 2014

The Florida Keys


Siis kyllä lomalla on vaan kiva olla!! Eilen käytiin aamupalalla yhessä mun vanhempien ja hostvanhempien kanssa, ja siitä sitten lähettiin vanhempien kanssa ajamaan alas Key Westiä kohti. The Keys on saarirykelmä tossa mannerfloridan eteläpuolella ja viimesenä saarena isoin Key West. Ajomatka oli kyllä tosi upee, vesi oli paikoittain vielä miljoona kertaa turkoosimpaa kun meillä tai Miamissa ja siitä sitten ajettiin ainaki miljoona siltaa. Pisin silta on seittemän mailia eli jotain 12 kilometriä. Sää on ollu koko viikon niin paras, kolmessakympissä pörrätään koko ajan.




Eilisilta meni ihan vaan katellessa ja käytiin syömässä ihan hotellin vieressä olevassa kivassa ravintolassa. Sain ekaa kertaa puoleen vuoteen tollasta ohutta pitsaa ja ihan innoissaan olin, mut ei se ollu sellast hyvää rapeet ollenkaan. Pitsaa jenkit ei kyl osaa tehä, ihme pullamössöö. Sit nukkuu ja aamul ihana hotelliaamupala. Meijän hotelli on toisiks isoimmalla keyssillä, Marathonilla, mut tänään sit ajettiin siitä koko päiväks Key Westille. Tosi ihana paikka kyllä! Pieni paikka pienine rantoineen ja pienine kauppoineen, mut tosi kaunista ja todellaki erilaista. Ei tuol kyllä montaa päivää jaksais viettää, jos ei sit lähe kaikille veneretkille, snorkaa, vuokraa jetskit, sukeltaa yms. kaikki maholliset vesiaktiviteet on täällä kyllä mahollista! Ja ei ihme, toi vesi on ihanaa ja niin lämmintä, vaikka talvi onkin!


Hehehhh kyllä huomaa et tää viikko on treenin sijaan omistettu ulkona syömiselle ;D pallero-olo







Tänää oltiin sit koko päivä rannalla, vaik välillä kyl tuntu et kuolee kuumuutee. Peliä piti tänään tyytyy seuraamaan twitterfeedistä, mutta ai mitä herkkuu oli!!! Olis pitäny olla siin jossain rannan sporttipubis hurraamas Suomelle.. R:n kaa lyötiin pelistä vetoo ja hyvin kävi, seuraava ihopbrekkari is on him! Rannalta lähettiin sitte tonne "keskustaan" tai mikä onkaan, siellä kaikkii ihanii pikkukauppoi ja ravintoloita. Kyl on nyt ollu vähän erilaista olla vanhempien kaa reissussa, ku tääl on jo ehtiny tottuu tohon kavereitten kaa reissaamiseen. Ihanaa et ne on täällä ja kaikkee mut gooosh että välillä ärsyttää!! Kai se on myös sitä ku ei oo puoleen vuoteen päässy ite kiukuttelee, hostperheessä ei kuitenkaan voi aina avata suuta ihan joka paikassa, niin nyt pitää sit kiukutella sen puolen vuoden edestä.. Tän paikan vois myös hyvin tulla kokee uusiks kavereitten kaa vähän uusin silmin! ;D ..nimimerkillä kello on 9pm ja ollaan hotellilla..









Huomenna tarkotus lähtee aamusta vähän merelle ja snorklaamaan, illaks ajetaan takas Miamiin, jossa nautitaan sit vielä maanantai, ennenku porukat palaa Suomeen ja meitsi töihin. 

GOOD NIGHT! <3

torstai 20. helmikuuta 2014

Hockeyy!!


Eilen oli kyllä loistava päivä! Mun porukat lähti käymään pikavisiitillä Nycissä, joten mulla on taas pari päivää omille jutuille. Kun tytöt oli saatu bussiin niin mä parkkeerasin sohvalle peiton kanssa vielä puoliunessa seuraamaan täällä tosi aikasta suomi-venäjä -peliä ja ai että mitä herkkuu oli!! Siitä sit R:n kans ihoppiin aamupalalle ja hengailtiin sit koko päivä ulkona. Tääl on taas ihana ilma ja nautin niin paljon, ei täst vaan saa tarpeeks!! R:stä on kyl tullu mulle tosi tärkee kaveri täällä, tosi kiva et on joku lähellä jolle voi koska vaan soittaa ja pyytää seuraks ulos.



Iltapäivä tyttöjen kanssa meni tuttuun tapaan syödessä, läksyjä tehdessä ja sitten puistossa. Syötiin myös vähän jätskiä vielä Annikan synttärien piikkiin. Aika rutiinilla kyllä nää työpäivät aina menee, yritän keksii tytöille kaikkee uutta kivaa puuhaa mut joka päivä ne vaan haluu mennä tonne puistoon :D Mut käy mulle, jos jollekki jäi viel epäselväks nii rakastan tota lämpöö tuol ulkona..


Tänään pitkäst aikaa menin takas nukkuu aamupuuhastelujen jälkeen, laiskotti, ja pääsin sängystä vasta puolen päivän aikaan, kun naisten USA-CAN kultapeli alko. Ekat 56 minuuttii oli loistavaa pelii ja loput oliki sit vaan jotain ihan sanoin kuvaamattoman hirveetä. Siis 3,5 minuuttii kellossa ja USA johtaa 2-0. Jollain ihmeen kaupalla kanadalaiset tekee kaks maalii ja kolmannen sudden death jatkoajalla. MITÄ?!? So close!! Huomen sit miesten fin-swe ja usa-can, kyllä tulee mielenkiintonen lätkäpäivä! Olis kyllä hassuu jos suomi ja usa pääsis kultapeliin, olis ihan mielenkiintost mennä tääl johonki sporttibaarii kattoo.. :D Ehkä ei..

Loppupäivä meni taas tutulla kaavalla. Hostdad on kotona, joten tästä kun saan tytöt sänkyyn niin mennään vielä R:n kaa froyolle ja leffaan. Huomenna sit alkaa melkeen neljän päivän loma ja suuntana Key West, jihaaaa!! :))

tiistai 18. helmikuuta 2014

In Florida we don't have a winter. We have a bragging season.

Half way there!! Eilen tuli 182 päivää tänne tulosta ja toiset ois vielä jäljellä.. mutta nyt eletään siis jo loppupuoliskoa! Jänskää.. Eilen oli myös mun nimipäivä (tää on tosi hieno juttu koska Karita tuli just vasta kalenteriin) ja samana päivänä mun 19,5 -vuotis syntymäpäivä. Ja joo tää on ihan oikee juttu ;D Eilen oli myös President's day eli täällä kaikilla vapaapäivä. Hirveesti juhlan aiheita! Olin vaan aamupäivän töissä, minkä jälkeen hostmom vapautti mut yli vuorokaudeks!

Mentiin sit äitin kanssa pariks tunniks rannalle ja sit taas vähän shoppailee.. Oli taas pari jäätävän kylmää päivää tossa, mutta ne näyttää nyt olevan todellaki ohi, eilinen ja tää on ollu taas ihan täydellisii, ja niin pitäis olla koko loppuviikko. Esittelin äitille Tropical Smoothien täällä ja sen jälkeen ollaanki juotu smoothieita ihan hyvällä tahdilla! Mut oih kun ne on niin hyviä ja ihanan jäisiä tänne kuumaan!

Eilen mentiin sit illalla Benihanaan syömään kun isäkin tuli golfkentältä. Tiedän että oon tän joskus aikasemminkin kertonu mut voi hitto kun rakastan tota paikkaa!! :D Niin älyttömän hyvää ruokaa ja semmonen kokemus, mitä ei kyllä suomessa saa. Muut aupparit, käykää ihmeessä jos teijän läheltä löytyy!!







Yön nukuin sitte noitten hotellin sohvalla ja nautin kun nukutti kaheksaan asti aamulla. Käytiin tekee vähän aamushoppailuja, haettiin taas smoothiet ja suunnattiin rannalle. Ranta oli taas ihan täynnä jengii, vaik arkipäivä olikin.. Hyvin kuitenki mahuttiin ja paistateltiin siellä äitin kanssa koko päivä. Vesi oli jo lämmenny talvesta ja oli tosi ihanan mukavan virkistävää!! Tosi kovat aallot vaan oli, punanen lippuki, niin että oli kyllä suu ja nenä ja aivot täynnä suolavettä ku sinne yritti mennä uimaan. Nyt mäki oon saanu taas päivitettyy ihonvärin tälle floridatasolle, ku alku huuman jälkee vähä huonosti jaksanu tuol auringos maata..






Laadukkaita iPhone-kuvia taas.. Viikonlopuks Key Westille lupaan ottaa mun minijärkkärin mukaan, niin jos tääkin blogi näkis joskus vaikka yhen hyvälaatusen kuvan! Illan mä oon ollu taas töissä, vanhemmat kävi tässä nopeesti moikkaamassa mun tyttöjä, antamassa vähän tuliaisia ja tuomassa isot laukut tänne, kun ne lähtee huomenna käymään Nycissä. Perjantaina ne tulee takas (toivottavasti tulee eikä jää jumiin mihinkään ku noi nycin kentät on tässä taas loistanu miljoonalla peruutetulla lennollaan) ja sit suuntana Key West!! :))

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

It's just me and the girls

Kirjotan nyt pikasesti kännykällä, koska oon liian laiska avaamaan konetta.. Eilen olin aamulla vaan pari tuntia töissä: laitoin tytöt valmiiks ratsastamaan ja vein ne niiden kaverille, jonka äiti otti sitte ohjakset siitä. Me lähettiin mun vanhempien kanssa Sawgrassiin shoppailemaan, jossa vois olla monta päivää, mut tyydyttiin kuitenki pariin tuntiin ku mun piti taas palata töihin. Noi tiestysti meni taas ihan sekasin näistä outleteista ja tavaraa lähti kyllä mukaan ihan kiitettävästi.. Illalla sitte taas tyttöjen kanssa puistoon, vähän disney channeliä ja sänkyyn.

Tänään oon ollu koko päivän töissä. Aamulla lähettiin taas puistoon, jossa mä otin aurinkoa pari tuntia. Kyllä tommonen työnteko on ihanaa!! Ja siis vaikka hostperheen asuinpaikalla ei oo väliä ja jaadajaada mutta siis onhan tää Floridassa asuminen nyt ihan parasta, siit en pääse yli enkä ympäri. Olis varmaan pää hajonnu jossain vaihees jos ei ois tätä ihanaa lämpöö ja aurinkoo, josta mä en kyl koskaan saa tarpeeks.. Vaikka töissä olinkin nii sain lähtee käymään tumbling treeneissä, joissa taas vaihteeks oli ihan parasta ja on kyllä ihana breikki töistä. Iltapäivällä lähettiin sit tyttöjen kaa pyörälenkille ja tytöt taas halus leikkiä että mä oon nälkänen leijona ja siellä sitten muristiin ja poljettiin..


Illalla lähettiin vielä tuttifruttiin froyolle tyttöjen kaa! Huomenna juhlitaan A:n synttäreitä (ja aika montaa muuta juttua mut kirjottelen sit taas huomenna) mutta mulla on huominen aamupäivän jälkeen vapaata, joten juhlittiin sitten etukäteen näin :) sit vähä viel disney channeliä ja hiusten letittelyä, äskön kävin peittelemässä pienemmät sänkyyn tarinan kera ja nyt vielä K:n kanssa mythbusters!

perjantai 14. helmikuuta 2014

Valentine's day

Edellisvuosina ystävänpäivä on vaan valunu ohi vanhojen ja penkkareitten siivellä. Tänä vuonna se merkkaa mulle enemmän kun koskaan ennen, vaikka mun parhaat ystävät onkin toisella puolella maailmaa.

Tää nyt ei tuu kenellekkään yllätyksenä, mutta täällä ystävänpäivää tietysti juhlitaan vähän eri tavalla kun Suomessa. Kauppojen hyllyt on ollu jo tammikuun alusta asti täynnä erilaisia suklaan muotosia suklaarasioita, kortteja, ruusuja, nalleja ja muuta sälää. Tytöt vei kouluun kaikille luokkalaisille tollaset goodybagit, joissa on suklaata ja muuta sälää, yhteensä 75 pussia. Nää saa koulussa myös valentines silleen niinku aina jenkkileffoissa. Ja täällä kaikki poika- ja tyttöystävät antaa toisilleen lahjoja, miehet ostaa kukkia ja ilta vietetään ehdottomasti yhdessä illallisella tai leffassa. Mun kaikki ystävänpäivät tähän mennessä on tainnu mennä treeneissä.. Ja siis vaikka tää on tosi kaupallista, niin onhan tää nyt tosi ihanaa, tottakai ystäviä pitää juhlia!!

Vaikka mun tosiystävät on nyt tosi kaukana, arvostan niitä tällä hetkellä enemmän kun koskaan ennen. Naurettavaa, että piti lähtee yksin toiselle puolelle maailmaa tajuumaan, paljon ystävät oikeesti merkkaa, mut näin kai se on. Multa lähti parhaille kavereille kivat kortit, jotka oliki päässeet määränpäähänsä sopivasti just eilen. Poikaystävällekki lähti pieni paketti. Eipä oo aikasempina vuosina ollu tapana antaa mitään, mutta nyt tuntu siltä että pitää kyllä ehdottomasti laittaa ja kertoa kavereillekkin, kuinka paljon ne merkkaa mulle. Mä sain myös ihan yllärinä Oulalta yhen ihanan charmin lisää mun Thomas Sabon koruun, johon on nyt reilun kolmen vuoden aikana kertyny jo aika kiva kokoelma juttuja.

Mun aamu lähti ihanasti käyntiin, kun hostmom oli jättäny mulle ja tytöille ystävänpäivälahjat keittiön pöydälle. Saatiin kaikki ihanat suklaaboksit ja kortit, mun kortissa hostvanhemmat kerto kuinka paljon ne arvostaa mun työtä ja "we know it's a lot, but you are AWESOME at it!". Tollasesta tulee niin paras mieli.

Kun tytöt oli saatu bussiin niin mä suuntasin taas vanhempien luokse. Isällä meni tää(kin) päivä golfkentällä, mutta me lähettiin äitin kanssa Palm Beach Outleteille, jotka oli tänään ekaa päivää auki, ja porukkaa tietysti riitti. Siellä shoppailtiin pari tuntia ja rahaa palo myös ihan kiitettävästi ja lähettiin sitte City Placen Cheesecake Factoryyn syömään. Älyttömän hyvää ruokaa niinku aina ja mitäs se olis ilman juustokakkua. Äitin seura on kyllä ihan parasta.




Sain tänään yhen extratunnin vapaaks ja palasin töihin vasta viiden jälkeen. Mentiin tyttöjen kanssa puistoon, mut hyi hitto ku oli kylmä. Tää on siis ihan älytöntä, tääl alko tasan sillon talvi ku mun kaverit tuli ja se kesti tasan sen kaks viikkoo ku ne oli täällä. Sit tos välissä oli kaks viikko et oli pelkästään 28-30 astetta joka päivä, ja sinä päivänä ku mun vanhemmat tulee ni tulee taas ihan älyttömän kylmä!!! Raivostuttavaa! Puistosta kun tultiin niin laitettiin popparit mikroon ja leffa pyörimään, eli nyt leffailtaa tyttöjen kanssa :)





Ihanaa ystävänpäivää kaikille ystäville, sukulaisille, aupparikavereille ja ihan jokaiselle lukijalle! <3

torstai 13. helmikuuta 2014

Mommy and daddy are here!!

Tattadaa ollu niin sanotusti aika hyvä päivä tänään! Mut joo eilisestä nopeesti, tosi hyvä ilta oli tyttöjen kanssa. Molemmilla pienillä oli kouluprojektien viimeistelyä, ja molemmista tuli kyllä ihan upeet! Noihin onkin kulutettu paljon aikaa ja myös kyyneliä.. mutta alla ylpeät ja ahkerat taiteilijat :)


E:llä aiheena käärmeet ja A:lla merikilpikonnat, tossa vielä tsuumaus A:n työhön, joka oli kyllä oikeesti tosi upee!



A:n kanssa rakennettiin myös tollenen ystävänpäivä puumaja. Ihan jokainen lehti ja siipi ja kaikki oli eri paloja, joten tohonkin meni hyvä tovi. Ihanaa kyllä väkertää tollasta!! :)

Eilen illalla myöhään mun vanhempien lento laskeutu Floridaan ja tänään sitten heti aamusen työtunnin jälkeen suuntasin niiden hotellille. Oli kyllä ihan uskomattoman ihanaa nähä noita, korvaamaton fiilis. Oon aina ollu niin äitin tyttö, mun äiti on ihan paras. Varsinki jotenki tän aupparivuoden aikana sen on tajunnu, et mitä kaikkee omatki vanhemmat on sun eteen tehny. Pyykeistä kaiken maksamiseen, jokailtasiin harrastuksiin kuskaamiseen, mun jälkien siivomiseen ja mun kestämiseen huonoinaki päivinä. Nyt ku mietin nii kyllä mäkin oon varmaan osannu olla kotona ihan älyttömän raivostuttava - silti mulle ei oo kukaan ikinä huutanu tai passittanu huoneeseen, vaan mua on ihan oikeesti kuunneltu. Oon saanu aina tehä mun omat päätökset ja äiti on kunnioittanu niitä, ja niillä päätöksillä oonki päässy tosi pitkälle. Oon aina tehny just sitä mitä mä ite haluun, ja ku se motivaatio multa eikä vanhemmilta, niin ehkä just siks oon päässy tosi pitkälle monessa jutussa ja saavuttanu monta unelmaa. Mikään ei kuitenkaan ois ollu mahollista ilman tukea mun mahtavilta vanhemmilta. Jos mä pystyisin ikinä olee ees puolet niin hyvä äiti mun lapsille kun mun äiti on mulle.. Todennäkösesti en, varmaan neljäsosaan kykenen, mutta ainaki niillä on sit ihana mummo :)) 

Noniin nyt taas menee kyllä ihan sivuraiteille tää! Jokatapauksessa, tänään näin mun vanhemmat ekaan kertaan puoleen vuoteen. Koko päivä meni vähän ajellessa ympäriinsä, shoppailtiin, sighseeingeiltiin ja käytiin syömässä. Illaks mun piti tulla taas töihin, mutta huomenna jatkuu sitten!







Nyt on kaikki muksut nukkumassa, ja mä nautin siitä toiseks parhaasta asiasta mitä sain tänään.. suklaata ja tuoretta ruisleipää <3 Tuli taas monta kassii kaikkee suomitavaraa, ihanaa!!

PS. Tänään tuli ikäkriisi, kun kattelin kuvia mua pienemmistä ihmisistä penkkarihaalareissa, ja mua tosi paljon pienempiä ihmisiä vanhojen mekoissa. Tasan vuos sitte oli aika mahtava päivä, ja tasan kaks vuotta sitte vielä mahtavampi. Mun lukioaika oli ehdottomasti parasta aikaa mun tähänastisessa elämässä ja nyt on iso ikävä sibikseen! :( Ja hirveen vanha olo, ihan ällöttää tämmönen..

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Day 177

Siis mitääh mun porukat on täl hetkel lentokonees matkal tänne!! Tosi ihanaa nähä niitä, toisaalt vaan ärsyttää ku ei oo ku pari päivää lomaa, joten mun päivät tulee olee sitä 5.45 ylös, tytöt bussille, sit koko päiväks johonki turisteilemaan ja koko illaks töihin - tiiän jo valmiiks et tuun olee ihan poikki.. Mut joo, en nyt valita!! Ja tosiaan on mullaki neljä päivää lomaa, jolloin suuntana Key West!

Eilen päivä meni takapihalla treenaten ja tein lasagnen pitkästä aikaa. Sit kolmelt hakee E ja K koulult asti, koska A:lla oli taas 4.30 asti koulua, joten muuten pitäis olla samaan aikaan hakemassa toisia bussilta ja yhtä koulusta 40 minuutin päästä. E:n ja K:n kanssa käytiin tollasessa ihanassa old western kaupassa, hostmom pyys että haetaan E:lle ratsastussaappaat. Siellä sitten taas tuli kyllä niin äitiolo, lasten kanssa kenkäostoksilla. Mut löydettiin tosi hienot saappaat! Sit läksyjen tekoa autossa ja hetkeks puistoon venailemaan vielä A:ta. Sit kotiin, jossa lämmin lasagne ootti uunissa! Ilta meni sit vielä läksyjen ja muutaman kouluprojektin parissa.

Tietysti sielt löyty myös kaikkee mielenkiintosempaa ku ne kengät..

Tänään aamupäivä meni pyykkien ja auton siivomisen kanssa. Se on ihan jäätävä määrä roskaa mitä tohon mun minivaniin kertyy lyhyessä ajassa.. kovasti ollaan harjoteltu että ne omat roskat vietäis sieltä roskikseen, eikä varsinkaan mitään syötävää tai syötyjä purkkia jätettäis sinne, mut turha toivo. Laskin myös et mun autos on 14 mukinpidikettä?! Nyt eka matsi olympialätkää, suomalaisethan pääsee jäälle vasta huomenna, mutta katellaan näitä ruotsalaisia sitte!

Samalla tässä selailen lentoja Kaliforniaan! Suunnitelmana ois lähtee tossa toukokuun alussa parin aupparin kanssa käymään losissa ja las vegasissa. Täytyy vaan vähän säätää, kun mulla ei todennäkösesti oo kun pitkä viikonloppu vapaata, mutta ehkä tää tästä! :)

maanantai 10. helmikuuta 2014

Superpikapostaus

En nyt oikeen tiiä mitä pitäis kirjotella, kun ei oo mitään ihmeempiä tapahtunu.. Eilen oli vapaapäivä joka meni kyllä ihan harakoille. No kävin mä treeneissä ja oli taas vaihteeks ihan sika kivaa, mut loppupäivä meni sit netflixille ja Breaking Badin viimesille jaksoille ku kroppa oli taas siin kunnos et kävely oli jo tuskaa. Tänään hengailin päivän R:n kanssa, haettii smoothiet aamupalaks Tropical Smoothiesta ja ahh ne on niin hyvii!! Sellanen jättikoko, varmaan joku 0,6 litraa, maksaa tasan neljä dollarii eli kolme euroo ja ne tekee sen siin sun nenän ees pelkästään hedelmistä ja jäistä. Herkkuu!! Pyörittiin moolilla aamupäivä ja mentiin siit sit rantaan hengaamaan. Siis tääl on kyl niin kauniit paikkoi, tänää taas ku käveltiin tota rantaa nii oli taas vaikeuksii uskoo et oikeesti asun täällä. Istuskeltiin siel sit vaan laiturinnokas ja nautittiin helmikuun helteestä. Kelpaa! Työpäivä meni taas tavallisissa merkeissä: ruokaa, läksyjä, treenejä.

Siis nyt ei kyl yksinkertasesti oo mitään muuta sanottavaa, anteeks kovasti :D Halusin vaan ilmottaa et oon hengissä! Nyt hyvää yötä jenkit ja huomenta Suomi!! <3

lauantai 8. helmikuuta 2014

Kännykkä, lompakko ja pepper spray?!

Diipadappadaa eilen meni päivä taas tumbling-treeneissä ja ilta tyttöjen kaa puistossa. Kotimatkalla vein tytöt Dunkin Donutsiin ja se ei kyllä koskaan petä, aina saa hymyn tyttöjen kasvoille. E:kin tuli halaamaan että Thank you Karita, you are the bestest nanny ever (sama tyttö, joka viime viikolla vaati uutta lastenhoitajaa). Illal katotiin sit Sochin avajaisshow. Hauskaa kyllä katella tällä kertaa olympialaisia täältä toiselta puolelta maailmaa. En mä varmaan mitään muuta aijo hirveesti seurata kun tietysti lätkää (mikä tulee olee tosi kivaa, kun suunnilleen kaikki Suomen pelit tulee mulle kolmelta aamuyöstä..)

Tänään olin töissä vaan aamun. Seiskalta ylös ja lasten lunchboxit horsecampille valmiiks. Tytöt hereille, aamupalat nassuun, hiukset leteille ja autoon. Carpoolataan (sori tää puuttuu suomenkielestä,  siis vuorotellen jonkun muun tytön vanhempi tai minä vien) aina tonne, joten haettiin pari tyttöjen kaveria myös mukaan ja siinä sitten tuli taas semmonen bussikuski olo, kun minivanilläni ajelin viiden muksun kanssa. No mutta tytöt pääs ratsastamaan ja siitä alko mun vapaapäivä! Tarkotus oli saada kaikkee aikaseks, mutta nukahdin sit mun sängylle heti ku pääsin kotiin ja heräsin neljältä. Että siihen meni sit se vapaapäivä!! No illaks lähin kuitenki R:n kans ulos.. käytiin syömäs, hakattiin muutama rundi air hockeyy ja mentiin leffaan kattoo Ride Along, joka oli seki tosi hauska! Tää mun blogi alkaa koht muuttuu tälläseks leffa-arvosteluks, ku käydää joka toinen päivä leffas.. mut tääl ei tosiaan oo ihan hirveesti muut tekemistä.

Eilen ku katoin uutisii nii sit tuleeki uutinen, et tos meijän lähi-walmartin parkkipaikalla ryöstettiin aseen kanssa joku yksin ollu nainen keskellä iltapäivää, eikä niitä ryöstäjiä oltu edes saatu kiinni. Olin itseasias käyny samassa Walmartis kaks kertaa aikasemmin samana päivänä, yksin tietysti. En nyt yritä aiheuttaa mitään huolta tutuissa, ei mulle tääl mitään käy, tos walmartis käy varmaan kaks kertaa suomen asukasmäärän verran ihmisiä päivässä, mut tälläsis vaan jotenki havahtuu taas siihen, ettei asiat oo samal tavalla kun Suomessa. Ennen tänne tuloo mietin tota turvallisuusjuttuu jonkun verran, koska täällä rändöm ihmisiä joutuu tollasten uhreiks aika paljon ja jenkeistä oli aika vaarallinen kuva, mut nyt kun täällä on tottunu asumaan ja tää tuntuu kodilta, ei oo taas tullu mietittyy tollasta, varsinki ku asun vielä tosi hyvällä alueella. Haettiin samast Walmartist tänään leffaeväitä ja tuli puheeks toi R:n kanssa, se kerto että joskus viime vuonna samalla parkkipaikalla samanlaisessa tilanteessa yks sen parhaista kavereista, jonka mäki oon tavannu pari kertaa, oli juossu ryöstäjän kiinni, taklannu maahan ja tullu puukotetuks siinä sitten kaulaan. Että sellasta. R kysy heti että kannanksmä mitään self defence juttuu mukana, en tietenkään, mä oon suomalainen, ei oo tullu ihan ekana mieleen. Niillä on kuulemma pojilla kaikilla pocket knifet aina käden ulottuvilla ihan vaan omaa henkee puolustamaan ja monilla tytöillä pepper spray laukussa. Nää on tietysti täällä ihan laillisia toisin kun Suomessa, voi walmartist käydä ostaa, että pitäis varmaan, kun täällä tulee niin paljon yksin liikuttua. Mutta pointtina taas, että kyllä Suomi vie tälläsissä kuus nolla. Tääl saa aina yksin, ja erityisesti muksujen kanssa liikkuessa pitää kyllä silmät auki joka suuntaan, en mielelläni ottais asetta otsalle.. Tarinaa kuvittamaan valvontakamerakuva tosta aikasemmasta tapauksesta..


Ja tosta voi kattoo videon eilisestä.. 


torstai 6. helmikuuta 2014

Nothing beats mommy

Eilen vaan lagasin aamupäivän, päiväl sit tumbling-treeneihin. Kuolema tuli taas.. notkeutta kyl löytyy tarpeeks, mut voima on se ongelma, vaikka tuntuu että koko elämän onki treenannu. Mut koko ajan opin kaikkee uutta, mikä tuntuu niin hienolta!! Tytöt hain taas bussilta, tein ruokaa, tehtiin läksyt ja lähettiin puistoon. Perus settii siis! Tänään hain A:n koulusta vähän aikasemmin (4:15) kun oli doctors appointment, koululla taas juteltiin mukavia ihanien koulutätien kanssa. Lääkärin kautta kotiin, jossa taas ruokaa ja läksyjä ohjelmassa. Illalla vielä E gymnasticksiin, vähän Arielia telkkarista ja petiin. 

Kaikilla auppareilla on tietysti erilainen työaikataulu, ne joilla on alle kouluikäsiä lapsia yleensä työskentelee päivät ja vanhempien kanssa tehdään töitä aina koulun jälkeen. Mun työpäivä yleensä kestää siihen asti, että kaikki tytöt on unessa ja vastuussa oon vielä senkin jälkeen, koska mun hostvanhemmat on usein yöt töissä. Mä myös herätän tytöt joka aamu, oon yksin vastuussa niitten aamusta ja kouluun ehtimisestä. Tää on tietysti aika poikkeuksellista aupparille, mutta tykkään kyllä tästä näin. Toisaalta myöhään illalla tulee helposti riitoja kun tytöt on väsyneitä ja hampaiden pesu, suihkuun meno ja yöpukuun vaihto on aina loistavia raivariaiheita, mut toisaalta on myös ihanaa auttaa nuorempia tyttöjä hiusten pesemisessä ja hampaiden harjaamisessa. Tänäänkin oli hammaspyykistä kehkeytymässä huutoa, mutta leikittiin sitten että E oli leijona ja mä harjasin sen hampaat. Tälläst tää on! Tytöt usein pyytää, että letitän niiden hiuset yöks, että aamulla on kivat kiharat, joten letitystaidoistakin on täällä ollu paljon hyötyä. Ja joka aamu laitan nuorempien hiukset. Päivän paras kohta on kuitenki peitellä tytöt sänkyyn, joskus tarinan kera. A on alkanu ehkä viimesen kuukauden aikana lisäämään aina "Good night Karita, see you in a morning" settiin "I love you" perään, mikä tuntuu tosi ihanalta. A on niin sulonen ku aina aamusinki siinä missä K ja E ryntää bussiin niin se aina pysähtyy sanomaan "Karita I hope you have a GREAT day, I love you".  

Noi hostvanhempien työajat tarkottaa kuitenki myös sitä, että tytöt näkee aika vähän vanhempiaan, mikä on tietysti tosi raskasta noin pienille. Täällä me usein hengataan kaikki kolme aikuista kotona päivällä kun tytöt on koulussa, mutta monesti hostmom joutuu lähtemään töihin melkeen heti, kun tytöt tulee koulusta ja palaa vasta kun tytöt on taas seuraavana päivänä koulussa (jep, täällä 14h työpäivä on ihan normaaleja).  Tietenkään tää ei oo kivaa vanhemmille eikä lapsille, ja monesti varsinki E alottaa päivänsä huutamalla "I want mommy", mikä on aina tosi hankalaa, vaikka ymmärrettävää. Äidiks en tästä voi muuttua, vaikka hyvä korvike yritän olla. Tietysti äiti on aina äiti, enkä mäkään olis 7-vuotiaana halunnu alottaa mun jokaista arkipäivää lastenhoitajan kanssa. Olisin varmaan huutanu vielä kahta kauheemmin.

Siis äidistä puheen ollen mitä hittoo mun vanhemmat tulee tänne viikon päästä!! Nyt on ollu niin paljon kaikkee ettei oo ehtiny ees tätä hirveesti ajatella. Mulla on tosiaan vaan neljä päivää vapaata, jolloin mennään joko Key Westiin tai Bahamalle, mutta muuten sitte noi tulee tohon aika lähelle hotelliin, että voin päivät hengailla niitten kanssa.

Parempien kuvien puutteessa muutama kuva viime viikonlopun warrior dashista. En todellakaan tienny et siel otetaan ees mitään kuvia, mikä näkyy kyllä ilmeistä.. :D Ja juu tuossa on ihan kunnon piikkilankaa, joillain oli selät verillä tosta...