tiistai 4. helmikuuta 2014

Day 170

Työntäyteistä elämää täällä! Tänään skypetin heti aamusta parhaan kaverin kanssa ja lähin kasin jälkeen ajamaan tyttöjen koululle. Täällä joka yheksän viikon jälkeen noi saa awards, eli vähän niinku stipendit, jos report card on pelkkiä A:ta ja B:tä. Sinne sit tulee vanhemmat kattomaan sitä tilaisuutta, mutta molemmat tyttöjen vanhemmat oli tänään töissä, joten meitsi korvaa! Tuli kyllä taas niin mom olo siellä, ihan ku olis jossain vanhempainillassa taas istunu. A oli kyl ihana kun oli niin innoissaan siitä, että olin sen kanssa koululla, ei olis millään halunnu päästää irti. Täällä on mahdollista mennä lasten kanssa keskellä päivää sinne koulun ruokalaan lounaalle, ja lupasinkin, että joku päivä meen tyttöjen kanssa. Koululle ku menee, niin pitää aina mennä front officen kautta, että saa visitors passin, jolla pääsee kulkemaan. Oppilaat kulkee käytävillä jonoissa sellasia erivärisiä viivoja pitkin, joten joo vähän eri meininki ku meillä ala-asteella.. Tuol koululla on kuitenki kiva olla ku tytöt on aina niin innoissaan nähdessä mut siellä, ja kaikki opettajat ja muut vanhemmat on niin mukavia!




So proud of K who got the principals honer roll (all A:s)!!

Koululta lähin käymään kaverin kaa lounaalla ja sit kolmeks takas koululle hakee tyttöjä. A:lla oli taas koulua 4.30 asti, joten mentiin K:n ja E:n kanssa puistoon tekemään läksyjä siks aikaa, että A pääsee koulusta. Mentiin sit porukalla Applebeesiin syömään, ja herkkua oli taas. Kyllä toi lasten kanssa ravintolassa käyminen on ihan oma taitolajinsa.. tehtävänä yrittää pitää kolme väsynyttä tyttöö tyytyväisinä siihen asti et ruoka tulee.. kyllä taas pelattiin pelejä ja piirrettiin ja vaikka mitä. Mut tykkään siitä tosi paljon, sitähän tää mun työ on! Ja tolleen ku ollaan tyttöjen kanssa keskenään ulkona nii saa aina ihmisiltä tosi mielenkiintosia katseita, sitä ihan kuulee monen metrin päähän ku niitten aivoissa raksuttaa, että mikähän toi tyttö on noille lapsille. Ja sit kun leikitään jotain tai tytöt letittää mun hiuksii ravintolassa, nii saa sellasii aww katseita.. :D Sit kotiin ja A:n läksyjen tekoo vielä loppuilta. Tästäkin oon pari kertaa maininnu, mutta tosiaan mun 8-vuotias lähti kotoa 7am, tultiin kotiin 6.30pm, heti läksyjen kimppuun ja ne oli valmiina 8.30pm. Se on 14 tuntii menossa ilman kunnon taukoja niin että sais olla ite hetken rauhassa. Ja tää on vaan perus päivä. Että silleen! Minähän en aijo lapsiani täällä kasvattaa (ei sillä että se olisi mahdollistakaan..), muka joku american dream, terve..

Puistonäkymiä, asteita oli taas jotain ihanaa kolmosella alkavaa :))



Ja applebeesissä





Vaikka huonompiakin päiviä on, tällä hetkellä voin sanoo että täällä menee ihan tosi hyvin. Mulla tulee puoliväli vastaan ens viikolla, ja sen jälkeen mennään jo loppupuoliskoa. SIIS MITÄ :DD Tiiän et aina sanotaan näin, mut siis tuntuu et vasta tulin!! En olis todellakaan vielä valmis menee kotiin, nyt ku pitäis lähtee niin jäis kyllä kaikki pahasti kesken. Ikävä on helpottanu huomattavasti, toki näin just rakkaita ja irti päästäminen oli taas ihan hirveetä, mutta nyt on jotenki löytäny sellasen tasapainon suomi- ja jenkkikavereitten välillä. Muistan miten joskus kolmen kuukauden jälkeen kirjotin, kuinka pää hajoo kun en tunne täältä ketään. Sen jälkeen TOSI paljon on tapahtunu, ja oon saanu niin ihania jenkki- kun aupparikavereita. Tutut voin edelleen laskee kahen käden sormilla ja kavereille taitaa riittää ykskin käsi, mutta ne muutamatki tekee täst elämäst täällä tosi paljon parempaa. Täällä ei tosiaan edelleenkään oo ketään auppareita alle tunnin ajomatkan säteellä (toisin ku jossain kaupungeissa on satoja, suurimmalla osasta alueita ainaki kymmeniä), mikä on tehny tästä vähän haastavampaa, mutta laatu korvaa määrän ja oon ilonen että mulla on myös oikeita jenkkikavereita ihanien aupparien lisäks, koska niitten kautta löytää kyl taas ihan uuden tavan katella tätä maailmaa. Ihanasta hostperheestä jaksan olla joka päivä onnellinen. Tutustuin training schoolilla paremmin viiteen eri tyttöön, joista kolme on tällä hetkellä jo takas kotimaassaan rematchien takia. Ei tietenkään olla niin läheisiä kun sellasten ihmisten kanssa, jotka on tuntenu koko elämänsä, mut siis mun perhe on on kyllä ihan loistava, ei vois parempaa toivoo.

Äskön vielä letitin A:n hiukset, peittelin tytöt sänkyyn ja nyt nautin ihanasta jenkkitelkkarista! Eilen tuli putkena uudet jaksot: how i met your mother, two broke girls ja mom, ja nyt pretty little liars. Kelpaa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti