maanantai 3. helmikuuta 2014

Warrior Dash

Siis onpas nyt vaikeeta tää blogin jokapäivänen kirjottelu! Ei sen takii et ei ois mitään mistä kirjottaa, vaan siks ku on ollu joka päivä puuhaa aamust iltaan..

Perjantai meni oikeen railakkaasti aamulla R:n kaa ihopissa ja sit päiväleffaa. Käytiin kattoo That Awkward Moment, joka oli ihan SAIRAAN HYVÄ :D Siis naurettiin ihan vedet silmissä, ihan älyttömän hauska (Ja joo kohta pääsen siihen kohtaan, jossa kerron et kävin kattoo seuraavaan päivään saman leffan.. nolo). Sit kävin hakee tytöt bussilta ja mulla oliki vaan pari tuntii töitä, koska kaikki tytöt meni sleepovereille niitten kaverille. Meilläkin oli sitten sleepover kun Johanna tuli jo illalla meille! Käytiin iltapalaks froyolla ja sit aikasin nukkuu, koska huomenna pikkupikku koitos edessä..

Lauantain sit viiden jälkee herätys, vaatteet päälle ja autoon. Luvassa siis Warrior Dash, 5K mud run, jossa 12 isompaa estettä. Mun hostvanhemmat oli tehny tän aikasemminki, tänä vuonna mä halusin ehdottomasti mukaan ja sain Johannan vielä mun seurakas :) Ajettiin pari tuntia tonne keskelle Floridaa (vau en ollu ikinä ajellu tuolla, en tienny et täältäki löytyy noin paljon maatilaa), vähän lämmittelyjä ja valmiiks lähtöviivalle. Toi on sellanen tapahtuma et osa tulee sinne vaan niitten afterpartyjen takii, ja tollon kaheksaltaki oli jo musat ihan täysil ja tosi hyvä fiilis kyl. Noh sit lähettiin matkaan, ja ekan varmaan 200 metrin jälkeen olin jo läpimärkä kuravedestä, mikä oli oikeesti tosi hauskaa, koska oli niin kuuma ilma. Oltiin ajateltu, että kierretään esteitä, jos ne näyttää mahottomilta, mutta siis eikä mitään mehän vedettiin ne ihan loistavasti!! :D Oli kaikkia erilaisia mudassa ryömimisiä piikkilangan alla, seiniä jota kiivettiin, mutakukkuloita, tulta jonka yli piti päästä, tasapainoilua korkeella mutalammikon päällä. Pahin oli kyllä sellanen joku varmaan viismetrinen vähän kallistettu seinä, joka piti kiipee köyttä pitkin ylös. Ihan siel melkee ylhääl tuli kyl sellanen olo et nouu en pysty tähän, no sit sain vedettyy itteni ylös istuu ja tuli iha maailman kuningas olo, kunnes tajusin et shit täältä täytyy päästä myös alas.. Vikoina esteinä oli sit vielä vesiliukumäki mutaan, ja sellasessa liejusessa mudassa ryömimistä, ja siitä sit maaliviivalle. Vaikka 5K juoksu ei silleen oo rankka, rankkuutta esteitten lisäks lisäs tosi paljon se, että koko ajan juostiin sellasella mutasella pehmeellä hiekalla litimärillä kengillä. Maalissa oli kyl sit aika voittaja olo!!










Sit suihkun jälkeen vähän Turkey Legs, ja over 21 sai ilmaset kaljat.




Oli ihan älyttömän rankka, mut hauska kokemus, varmasti sellanen minkä tulee muistaa aina. Suosittelen kaikille jenkkiauppareille käymään kun tää tulee teijän lähelle, tästä näkee kaikki tulevat kaupungit ja päivämäärät! Vähän se maksaa, mut oli kyllä sen arvonen kokemus. Kotona sit uudestaan suihkuun ja vannon et nyt vielä neljän suihkunki jälkeen tota mutaa vielä ilmestyy jostain. Kaaduttii johannan kaa suunnilleen suoraan sänkyyn, oli kroppa aika väsyny, ja nukuttiin sellaset kivat 3h päikkärit :D Noh sit ulos vähä viettää vapaa-aikaa, käytii chili'sissä syömässä ja kyllä, halusin mennä kattoo uudestaan ton That Awkward Momentin, ja kyllä nauroin taas itteni kipeeks.

Chili's on kyllä ihana ravintola, ja nyt meijänki Chili'siin oli tullu noi hienot masiinat, joista tilaukset tehdään ja laskut maksetaan!! Siis on kyllä helppoa, siitä vaan klikkailet juomat yms, ja refillinki voi painaa napista, jos tarjoilija ei heti satu spottaa puolityhjää lasia. Helpoint oli kuitenki toi maksaminen, maksat millon haluut siinä ihan itseksesi ja tippiikään ei tarvii laskee vaan skrollaat vaan tollast juttuu, että kuin monta prosenttii haluut antaa ja tsädääm. Niin ja tosiaan, ruoka tuolla on vähän samanlaista kun Helsingin Santa Fe:ssä, jossa Chicken Fajita maksaa yhelle noin 25 euroo. Me syötiin Johannan kanssa alkupalaks jättilautanen chips&salsa ja molemmat Chicken Fajitakset ja kolme lasii kokista ja yhteissumma oli euroina verojen kanssa 18 euroo. Että silleen.





Illalla katottiin vielä uusin putousjakso, kun Johannalla oli semmonen palvelu, mistä näkee suomalaiset ohjelmat. Siis apua en ollu puoleen vuoteen kattonu mitään suomalaista, ja meinasin flippaa ku tuli suomalaisii mainoksii :DD Kuulosti oikeesti NIIIN oudolta ja väärältä ja tyhmältä ja kaikkee :D Mut hauskaa oli kattoo putousta..





Sunnuntain olin sitte koko päivän töissä. Pääsin käymään kuitenki tumbling-treeneissä, kun otin E:n mukaan, sit tehtii vähään ruokaa ja illaks lähettiin rannalle. Oon niin ilonen kun täällä on taas kunnolla lämmin, 5.30 oli vielä toi 27 astetta ja tulevatki päivät näyttää ihan lupaavilta. Nytkin kirjottelen tässä terassin sohvilla :)) Illalla oli E:n kanssa vähän erimielisyyksiä. Tää oli nyt toinen kerta puoleen vuoteen, kun raivoominen lähti ihan käsistä. Kuulin ekaan kertaan, että oon huonoin lastenhoitaja ikinä ja E kertoi kuinka haluaa uuden heti huomisesta lähtien (huoneen siivous oli siis kysymyksessä). Puoltoistuntii raivopäist huutoo, onnistu muun muassa irrottamaan vaatekaappinsa oven, mut periksantamattomuus kannatti, lopulta tuli "sorry" ja käytös muuttu ihan täysin. Tiiän että ois pitäny ehkä antaa olla vähän aikasemmin, eikä antaa lapsen huutaa noin kauaa, mut helkutti ku mä en kykene antaa periks enää sen jälkeen, kun se lapsi alkaa huutaa ja käskee mua. Huutamisella ei saa mitään ja se on ensimmäinen asia, minkä mä aion joskus opettaa omille lapsille. Joten siinähän huus puoltoist tunii ja toivottavasti oppi nyt, ettei kannata alkaa enää mulle huutaa. Sit se oli taas mulle ku paras kaveri ja siivottiin huone yhessä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.


2 kommenttia:

  1. Juu-u samaa huutoraivoa täälläkin välillä jos ei heti saa, mitä haluaa, mutta muhun kun ei toi huutaminen tehoa. Kun sanoo please, niin johan saa maitopullon,tai mikä nyt sitten onkaan, äkkiä...

    VastaaPoista
  2. Jooo Chili's huippu!! Mekin ollaan nyt vasta tavallaan "löydetty" se!! Ihan vakkari nykyään!

    VastaaPoista