Stars And Stripes: Here is a funny story..

Ihan ensinnäkin osaaks kukaan fiksumpi sanoo miks tähän tulee aina tollanen valkonen tila tohon ylös aina, kun kuvat lisää suoraan puhelimesta?! En saa sitä pois :((

Mut joo niin hiiiii viimesen vuorokauden sisään on tapahtunu niin paljon kaikkee siis huuh.. Noh aamulla siis herättiin ajoissa ja lähettiin Seaworldiin. En odottanu mitään yhtä hienoo kokemusta ku Disneyltä tai Universalilta, mutta olin niin väärässä.. IHANA paikka!! Tuli ainaki miljoona sellasta "OOO VAUUU" elämystä ja kylmiä väreitä ku oli niin kaikkee mageeta ja siistii ja uskomatonta ja tosi vaikuttavaa. Must tulee ihan ku pieni lapsi ku pääsen näihin puistoihin.

Seaworldissä aika isossa osassa on nää showt, joita oli jotain viis erilaista isoo. Ihan eka käytiin kattoo delfiinishow, joka oli semmonen jenkkiversio särkänniemen showta. Sen sijaan, että kerrottais opettavaisia juttuja delfiineistä, show rakentu pitkälti vaikuttavan musiikin, tarinan ja vaijereissa lentävien akrobaattien varaan. Mut oli älyttömän hieno show. En voi uskoo et jollekki oikeesti maksetaan palkkaa tollasesta esiintymisessä. Mäki haluun.

Delfiinejä pääs myös silittämään ja halutessaan ruokkimaan, mikä oli tosi siistiä!!

Tää merileijonashow oli ihan älyttömän hauska, naurettiin ihan vedet silmissä.. :D

Pingviinitkin nähtiin sellasesta laitteesta, oli tosi söpöjä!! Muut floridalaiset tais vaan olla enemmän innoissaan tosta jäästä ja lumesta kun noista ötököistä..

Oltiin Seaworldissä kaheksan tuntia. Paljon jäi vielä näkemättä, mut kyl me tosi paljon nähtiin. Viimeseks mentiin vielä sellaseen tosi siistiin vuoristorataan! Sit suunnattiin autolle ja tästä sitte ongelmat alkoki.. Auto käynnisty vähän silleen hitaasti. Aattelin ettei oo mitään pahaa, kun on vaan siinä paahtavassa auringossa seissy koko päivän. Noh, ajetaan hotellin ravintolalle hakemaan suklaakakkua (ollaan syöty sitä tuolla joskus viis vuotta sitte, ja piti saada sitä samaa), tullaan takas autoon ja auto ei käynnisty. Siinä pääs sitten yks tai kaks rumaa sanaa. Ollaan Orlandossa hostperheen autolla, joka ei käynnisty. Luulin, että toi oli ton auton loppu, koska se on jo tosi vanha ja maileja mittarissa ihan jäätävä määrä, ja soitto "1. Sun auto on rikki 2. Tuutko hakee meijät 200 kilometrin päästä" hostdadille ei houkuttanu yhtään.

Noh siinä sitten otin järjen käteen ja salapoliisina päättelin, että vika on akussa, kun ei radiokaan mennyt päälle. Kävelen ravintolaan takas sisälle, esitän mun ongelman, ja johan alko tapahtuu. Esimies otti tän heti hoitaakseen, yheltä tarjoilijalta löyty kaapelit ja sit oltiinkin jo pihalla työntelemässä mun autoa. Tai siis meijänhän ei mitään tarvinnu tehä. Täällä jengi on niin avuliasta ja ystävällistä, ihanaa kun toimii! Ei menny kauaa niin mun auto lähti taas käyntiin. Tipattiin mukavia tarjoilijajätkiä ja lähettiin ajamaan rundia, että saatais akkua ladattua. Täs vaihees oli kyllä niin voittaja fiilis säikähdyksen jälkeen.

..mutta tää oli vasta alkua meijän auto-ongelmille. Seuraavana aamuna ollaan ihan valmiita lähtee, istutaan autoon ja tatadataa auto ei käynnisty. V******************U. Vaikka saataiskin kerran taas käyntiin, ei ikinä päästäis kotiin asti sammuttamatta kun tankkikin oli ihan tyhjä ja edelleen joutuisin ajaa kotiin rikkinäisen auton. Ja koko päivän suunnitelmat pilalla. Noh minä soitan hostdadille että akku rikki, mitäs hittoa tehdään. Auto saatiin sitten hotellin pihalta kerran taas käyntiin, Hanna jäi hotellille ja mä sain ajettuu auton Sam'sin automestaan, johon se sitten taas kuoli. Ensimmäinen vastaus sieltä oli, ettei ne voi tehdä yhtään mitään, koska mulla oli hostdadin membership kortti mukana, ja sen ihmisen pitää olla paikalla. Siinä sitten vedin pienessä mustassa mekossani "he's 200 miles away, my car is dead, how am I supposed to get home, you can't just leave me here" meiningit, ja vähitellen alko tapahtuu. Todella hitaasti parin esimiehen ja hostdadin laittamien kuittien kanssa asiat alko onnistumaan ja vihdoin pojat meni laittamaan mulle uuden akun autoon parin tunnin säätämisen jälkeen. Mun aamu meni tuolla automestassa, mutta oli se sen arvosta kun pääsin taas autoon, jonka sain käyntiin, eikä tarvinnu enään huolehtia tästä. Eikä mikään lopulta maksanu mitään. Siellä sitten kolme mekaanikkojäbää vilkuttaa mulle nauraen ku ajan vihdoin pihasta pois.. En siis voi sanoin kuvitella miten voittajafiilis oli, ehin kyllä jo pelästyy tosi pahasti.

Koko tän episodinkin jälkeen meillä oli vielä pari tuntia Orlandossa aikaa. Käytiin tekee vikat shoppailut victoria's secretin outletissa, mistä mukaan lähti viidet rindet (normihinnat 50-70$ kpl) ja kymmenet alushousut (10-20$ kpl) ja me maksettiin koko huvista 88 dollaria veroineen kaikkineen. Että kiitos!! Parit oli vielä sellaset, joita olin himoinnu pari viikkoo sitte, mut en raaskinu normaalihintasina ostaa, joten jihuuuu :)) materialismi..