Day 315

Ja niin on taas selvitty kolmen vuorokauden työvuorosta! Huhheijaa. Eilen.. en ees muista mitä tehtiin, ei kai mitään erikoista. Mä pääsin käymään taas pikasesti treeneissä töittenkin ohessa, mikä on ihan huippua. Oli taas kerran mahtavat treenit ja sit jaksaa taas töitä. Illalla myöhään katottiin shrek kolmosta (ekan tunnin mä katoin ja yritin saada tyttöjä rauhottumaan kans kattomaan koska en vaan yksinkertasesti jaksanu enää riehua ilmapallojen kanssa tohon aikaan). Sitten leffan päätteeks kaikki olikin jo tosi väsyneitä, ja nukkumaan meno suju aika vaivatta. Tänään tosiaan olin vielä iltapäivään asti duunissa. Tytöt polski uima-altaassa koko aamun, sit käytiin askartelukaupassa ostaa vähän tarvikkeita ja sit polsikittiin vähän lisää uima-altaassa. Kun hm heräs iltapäivällä niin meitsi painelin kyllä suoraan omaan huoneeseen ja nukahdinkin sitte pariks tunniks. Propsit vaan kotiäideille, ei oo helppoo olla noitten kaa 24/7..

Viiden aikaan lähin Randyn kanssa ulos. Mentiin syömään Bob Evansiin, josta molemmille "kolmen ruokalajin illalliset" suunnilleen 11$ each. Söin ihan sairaaan hyvää tomaatti-basilika -keittoa (oli toinen kerta koko vuonna kun söin mitään keittoa täällä, näähän ei tunne mitään kala/liha -keittoja) ja sen kanssa "endless bread", sitten kaksi grillattua kanafilettä + mashed potatoes ( Noitten kana on ihan parasta maailmassa! Yhden kyllä jaksoin vaan syödä, että toinen jäi sitten vielä huomiseks dinneriks.) ja jälkkäriks chocolate fudge sunday (josta en siitäkään jaksanu kun pari lusikallista, mutta kuitenkin). Ja juomien kanssa (taisin hyödyntää vissiin neljä refilliä mun diet colaa..) sekä tippeineen koko huvin hinta noin 13 euroo. Ja toi on vielä tosi kiva paikka!

Sit mentiin leffaan kattoo 22 jump street (näin ekan osan vasta tossa ens viikolla!) ja oli kyllä ihan hauska. Ei mikään vuoden leffa, mut nauroin kyllä tosi paljon!

Huomenna kun tytöt on horsecampilla niin nään uutta uunituoretta suomalaista aupparia Miinaa, joka vaikuttaa tosi ihanalta ja oon tosi tosi innoissani!!! Ja Miina asuu nyt noin 35 minuutin päässä musta!! Siis ihan naapurissa! Huippua :) 

Evening at the beach

Taas on oltu aamusta iltaan töissä, mutta näihin alkaa jo tottua! Aamupäivä hengailtiin vaan kotona, tehtiin tehtäväkirjasia (tyttöjen täytyy tehä pari sivuu koulujuttuja joka päivä kesän ajan) ja tehtiin kotitöitä, joita ollaan tässä tällä viikolla alettu harjottelemaan. Vielä se menee aika raivohuutamiseks se tiskikoneen tyhjentäminen, mut ehkä vähitellen!

Katja laitto päivällä viestiä, että tulisko A niille playdatelle. E sattu olee just sillä hetkellä niin keskittyny johonki disney channelin ohjelmaan, ettei alkanu hirvee huuto epäreiluudesta, vaan kävin sitten viemässä A'n leikkimään kaverinsa kanssa. Kun on kolme tyttöä kaikki melko saman ikäsiä, niin tosi harvoin näitten on mahollista tehä mitään ilman sisaruksia aina mukana, joten A oli niin intona kyllä tosta. Sovittiin sitten vielä että mennään illalla rannalla Katjan perhe ja mun kaikki tytöt!

Meillä oli ihan tosi hauska ilta! Ja tämmönen helpotti kyllä tosi paljon tätä (toivottavasti viimeistä) 24/7 töissä -viikonloppua. Mentiin kaikki Wendy'sin kautta tohon rannalle ja oli niin täydellistä. Tultiin sinne vasta kuuden aikaan, koska täällä aurinko on niin polttava nyt päivällä, ettei viitti mennä melanoomaa kerjäämään. Ja siis vielä tollon kuudenkin jälkeen se aurinko paahtaa ja on ihan sairaan kuuma. Vesi on niin ihanaa ja lämmintä, mä voisin lilluu tuol päiväst toiseen. Tytöillä oli tosi hauskaa ja mä sain rentoutua vähän, kun muutamaan tuntiin kukaan ei tapellu ja huutanu. Katja ja Glen on ihan loistavia, ja Glen sai kyllä viimeistäänkin sitten kaikki maholliset pojot tytöiltä, kun sano tarjoovansa kaikille DQ:sta jätskit kotimatkalla. Joten ei muutakun rannalta DQ:n ja oli kyllä ihanaa nähä tytöt niin ilosina ja onnellisina. Kiitos Katja ja Glen, you're the best! :)

Tää taitaa tosiaan olla nyt neljäs viikonloppu, kun oon tytöistä vastuussa 21+ tuntii vuorokaudessa. Hostmomilta tuli tänään ihana viesti. "Thanks again for working endless weekend.. Might not say it a lot but really appreciate you whole lot. You are a treasure!". Tätä ei tosiaan varmaan kukaan auppari kuule tarpeeks siihen nähden miten rankkaa tää duuni on, joten sit kun tollasen saa niin tulee kyllä ihan paras fiilis. Oon edelleenkin niin onnellinen että mun hostvanhemmat on niin ihania. Muilta auppareilta oon kuullu sellasia tarinoita perheistä, ettö arvostan kyllä mun hostvanhempia ihan tosi paljon. Koskaan en oo saanu mitään noottia mun työstä. En ole kyllä antanut aihettakaan, mutta oon kuullu miten jotkut hostvanhemmat osaa löytää niitä valittamisen aiheita siis ihan mistä vaan. Mun hostvanhemmat on aina ollu mun puolella ja se on ihan parasta.

Blondit :)

Pretty good Friday!

Nyt muuten tähän alkuun.. Mulla vähenee täällä päivät kovaa vauhtia, joten nyt jos jollain aupparilla tai soon-to-be-aupparilla tai anonyymilla tai kummin kaimalla on mitään postausehdotuksia, joita pitäis tehä vielä jenkeistä, tai mitään kysymyksiä aupparoimisesta tai vaikkei liittyis aupparointiinkaan, niin kysykääpäs toki ihmeessä niin ehdin vielä vastailla, kun blogi on elossa!! En tiedä mitä tälle blogille käy mun kotiinpalun jälkeen.. Tuntuis oudolta lopettaa seinään näin yli 1,5 vuoden jokapäiväisen päivittelyn jälkeen, mutta toisaalta taas, ketä kiinnostaa mun opiskeluelämä Helsingissä? :D

Tänään oli vähän hassu päivä, hm oli kotona niin että en periaatteessa ollu töissä mut sit en ollu virallisesti vapaallakaan niin sit vähän niinku hengailin ovi auki mun huoneessa koko päivän.. :D No pesin kyllä pyykkiä ja sain hoidettua monia juttuja koneella kotiinpaluuta ja ens vuotta varten.. Oon kyllä niin onnellinen että kun meen kotiin niin mulla on siellä valmiiksi ihana asunto, ihan paras poikaystävä (tai kohta avopuoliso :DD), koulupaikka sekä duunipaikka odottamassa. Ei vois paljoo paremmin asiat olla! Tai no koulupaikka vois olla jostain sellasesta koulusta mihin ihan tosissani haluun, mut must tuntuu ettei sellast kouluu ainakaan Suomessa oo ees olemassa.

treeneihinlähtö-selfie..

Illalla menin sit treeneihin ja taivas kun oli taas hyvät treenit!! Takaperin puolivoltti on nyt kovassa syynissä.. Nyt on kuukaus täällä aikaa ja se kuukaus tulee olee kovaa duunii että sais ton kuntoon! Juustomatolla (?) menee kyllä enemmän tai vähemmän nätisti (tänään pitkästä aikaa tositosi hyvin!), mutta perhanan tasanen lattia. Ja joka kerta ku ponnistan ja hyppään takaperin käsille niin mua pelottaa niin paljon et ihan tärisen.. Sit siel jotkut muksut vetää ihan miten päin vaan ja kaatuu ja ei muuta ku uudestaan vaan.. Miks en alottanu tätä harrastusta 15 vuotta sitten?!?

Treeneistä matkalla kotiin olin kovin nälkäinen koska en ollut vielä syönyt ja olihan se jo kaheksan illalla (tytöt oli käyny hm:n kanssa ulkona syömässä niin sitten mun ruokailu vähän jäi) ja Randy sai mut suostuteltuu nopeesti chipotleen hakee ruokaa. Ja joo tiedän että käytiin chipotlessa viimeks 24 tuntii sitten, mutta hitto kun se on niin hyvää!!! Ja sitäpaitsi tänään söin vaan puolikkaan, että huomennakin voin nauttia tosta ihanuudesta c(: Olin vähän niinkun työajalla eli nopsasti otettiin vaan mukaan ja tulin sitten kotiin tyttöjen kanssa, kun hm oli lähtenyt jo yöks töihin. Suihkun jälkeen illan pari työtuntii meni erittäin helposti ja nyt kaikki tytöt tuolla jo tuhisee sängyissään! Nyt on toki taas edessä koko viikonloppu 24/7 tyttöjen kanssa, että nauttikaa tästä positiivisestä sävystä vielä tänään, se voi olla kaukana huomenna!

Oonko muuten täällä joskus pari kertaa sanonu että mun hostmom on ihan paras? Se on vissiin huomannu että mulla on aika kiire kotiin ja se oli soittanu järjestölle että oisko mun lentoo mahdollista muuttaa vielä aikasemmaks. Se sano tänään että oisin töistä vapaa jo 28. heinäkuuta (!!!), joka on vielä 5 päivää aiemmin kun luulin (BILEET) ja että jos haluun niin voisin yrittää vielä lentoyhtiön kautta vaihtaa lentoa. Mietin tätä tänään, mutta tulin sit siihen tulokseen että pidän kuitenki ton mun 7. elokuuta lennon. Mulla on siinä sitten melkeen kaks viikkoa lomaa lopussa. Nyt pitää nauttia tästä floridaelämästä, kun täällä kerran on!

Holy Hotness (tähän se hiki-emoji)

Työpäivä meni tänään tosi kivuttomasti!! Aikanen herätys oli taas, lunchboxit valmiiks ja tytöt valmiiks horsecampille. A'lla oli vähän huono aamu, joten sellasta möykkäilyä ja raivoitkua saatiin kuunnella aamulla.. Niin taas ajeltiin hakemassa tyttöjen kaverit kyytiin ja vein tytöt päiväks ratsastamaan. Mä menin taas Randylle ja myöhemmin sit mentiin moolille. Forever 21:sta ostin uuden laukun ja yhen topin, ja sit mentiin chipotleen syömään. Ennen tätä päivää en ollu syöny SEITTEMÄÄN PÄIVÄÄN ulkona. Siis kokonaiseen viikkoon?!? On varmaan koko vuoden enkka. Mut joo tänään sit chipotlee ja oih mikä taivas se taas olikaan. Iltapäivällä skypettelin äitin kanssa, tyttöjen kaverin äiti toi sitten mun tytöt kotiin, mä tein dinneriä ja tytöt oli pitkästä päivästä niin väsyneitä, että kaikki makaa täl hetkel sängyillään tablettiensa kanssa. Nää on niitä harvoja hiljasia hetkiä tässä talossa! Koht kuitenki lähetään E'n kanssa cheerleadingiin.

Ulkona ei nyt oikeen voi liikku kun on ihan saatanan kuuma. Anteeks sanavalinta, mutta en osannu muutenkaan kuvailla. Asteita ei oo kun jotain 33 mutta "feel like" on koko ajan tuolla 37-38 paikkeilla, kun toi kosteus ja siis huuh.. Autolta walmartiin käveleminen tuntuu ihan mahottomalta jo :D Mut en valita, mä rakastan tätä. Mut mielelläni lahjottaisin sinne Suomen kylmään täältä vaikka 10 astetta..

Eilen olin 12 putkeen töissä (voi kuulkaa kun oli ihanaa taas) ja sit menin treeneihin. Ja siinä onki kaikki mitä mulla on sanottavaa eilisestä :D Tuli kyllä uni aika nopee illalla.

Meijän neighborhood näkyy tuolla lammen oikeella puolella

Edit 8.30pm // Tultiin E'n kanssa cheerleadingistä ja käytiin vielä A'n ja koiran kanssa kävelylenkillä. Helkutti kun vielä kaheksaltakin on 32 astetta ettei tuolla voi ees koiran kanssa kävellä tulematta hikiseks.. rankkaa on tää elämä täällä..

I can't wait that long!!!

Siis mulla loppuu nyt kärsivällisyys. Musta tuntuu etten oikeesti pysty oottaa enää 43 päivää. En vaan pysty. En tiiä mitä tässä pitäis tehä! Tasan vuos sitte kirjotin tänne blogiin, miten lähtö on mielessä aamulla ja illalla ja ihan koko ajan. Nyt kotiinpaluu on mielessä koko ajan. Siis en saa hetkeekään rauhaa näiltä ajatuksilta!! Ajattelen vaan sitä hetkee, kun hengitän viimeistä kertaa floridailmaa ja istun lentokoneeseen. Ja sitä hetkee kun kuljen Helsinki-Vantaalla niistä tietyistä ovista ja nään mun rakkaat. Oon nähny kotiinpalusta nyt ehkä 15 kertaa unta, aina se on ihan erilainen uni. Yhessä unessa tulin laivalla (?) ja toisessa unessa mulla oli yks mun hostlapsista mukana (?!?!?!?). Että sellasta.

Ja siis edelleen täällä menee tosi kivasti! Mikään ei oo pielessä ja rakastan Floridassa asumista. Nyt on vaan niin paljon kivoja asioita oottamassa Suomessa.. Meille kävi tosi hyvä tuuri ja saatiin tosiaan Oulan kanssa IHANA asunto Lauttasaaresta eli yhteenmuutto oottaa elokuussa. Varattiin myös just Oulan ja sen kaverin kanssa tenttiviikolle syyslomaviikolle lennot Amsterdamiin kaupunkilomalle, joten jippijajei!! Ja en malta oottaa et pääsen rutistaa mun koiraa. Siitä erossa oleminen on ollu yks tän vuoden vaikeimpia juttuja, koska se ei tajuu miks oon poissa, eikä se ees tajuu mitään kun mä lässytän sille skypessä. Ja mun siskoo on tosi kova ikävä. Ja kavereita ihan hirmunen ikävä. Ja tottakai vanhempia ja isovanhempia. Ja mummoloita ja erityisesti mökkiä.

Blaah onneks päivät menee kuitenki aika nopsaa, koska töitä riittää. Eilen käytiin lasten kanssa palauttamassa kirjastoon kirjoja ja hengailtiin tossa lähivesipuistossa. Illalla tytöillä oli sleepoverit täällä meillä, joten kolmen sijasta täällä huuskin viis muksua.. Onneks hm oli tolloin jo kotona, joten mun ei tarvinnu tohon sirkukseen hirveesti sekaantua. Kävin kyllä tyttöjen "poolpartyissa" tossa takapihalla, siel musa pauhaa kajareista, ne ui valaistussa altaassa joskus myöhään pilkkopimeellä ja ne paahto vaahtokarkkeja smoreiks bonfirella hostmomin kanssa. Ja silti ihan jatkuvasti joku valittaa jostain, siis huhhuh.. Missä mun maanantai-illan poolpartyt oli ku mä olin yheksän?!?

Noh hm lähti aikasin aamulla kouluun, joten tää lapsikatras oli sitten mun vastuulla. Jotenki onnistuin saamaan kaikki muksut tavaroineen yheksäks horsecampille ja päiväks menin sit Randylle. Iltapäivällä hain tytöt, haettiin pitsaa, tehtiin kesäkoulujuttuja ja tytöt uiskenteli taas poolissa hyvän tovin. Vein E'n cheerleadingtreeneihin, joihin hm sit tuli koulusta ja tehtiin vahdinvaihto tuolla puistossa. Tulin A'n ja K'n kanssa kotiin ja käytiin A'n ja koiran kanssa lenkillä.. Perus duunia siis täällä..

310 päivää täällä, 43 jäljellä.. jaksaa jaksaa..

Cinderella-musical and other stuff!

Olipa ihana työpäivä!! Ja varmaan eka kerta kun blogipostaus alkaa noilla sanoilla :D Noh ensinnäkin sain nukkua pitkään suunnitelmista poiketen, kun hm olikin kotona. Tietysti olin jo seiskan jälkeen hereillä, mutta nukuin on off sitten yhteentoista asti! Nyt taas kaikkia kiinnostaa nää kellonajat.. Sitten kaheltatoista lähinkin jo treeneihin, ja VIHDOIN oli hyvät treenit. Viimeset kolmet treenit on menny ihan päin ***** ja nyt vihdoin tuntuu että oon taas back on track! Tosta tuli tosi hyvä mieli. Hm sano että ei oo kiire treeneistä kotiin joten pysähdyin vielä Old Navyssa vähän ostoksilla..

Nyt on virallisesti alkanut mun kotiinlähtöä valmistava shoppailu!! Mähän aion ostaa täältä niin paljon kamaa että ei tarvii Suomessa pariin vuoteen ostostella. Eilen alotin tän gilly hicksin nettikaupassa, mihin uppos nätisti puolet tän viikon palkasta. Mutta puolustukseks sanon, että sillä hinnalla sain kyllä alusvaatteet seuraavaks vuosikymmeneks! Ja tänään sitten Old Navystä ostin kahet hyvät urheiluliivit (molemmat 8$ eli 6€ kpl) ja uudet treenikengät (12$ eli 9€). Siis ei mitään?!? Ees tolla yhteishinnalla ei saa yhen yhtiä hyviä urheiluliivejä Suomesta!

En tiedä mikä tän kuvan värejä vaivaa, ei ne mitkään huomioliivit oo..

Sit tulin kotiin, suihkuilin ja pian hm lähtikin töihin ja niin mullakin alko työt. Käytiin A'n ja koiran kanssa lenkkeilemässä ja puuhattiin vähän kaikenlaista. Illaks meillä oli liput Cinderella-musikaaliin, jota lähettiin sitten kattomaan yhelle High Schoolille. Kyllä oli taitavia näyttelijöitä/laulajia!! Orkesteri oli ihan jees (ei yhtä jees kun sibiksen) mutta siis joka ikinen lavalla osas näytellä ja laulaa ihan virheettömästi ja tosi kauniisti. Tanssiaskeleetkin suju ihan kiitettävän hyvin. Tälläsiä en oo kyllä Suomessa nähny.

Tässä vähän väliaika-kuvia..

Selfie!!!

En tiedä mitä tässä tapahtuu mutta holy cow kattokaa miten pitkät mun hiukset on :o

Musikaalin jälkeen tytöt sai mennä tervehtimään näyttelijöitä ja ottamaan kuvia. Heti kun E kuuli tästä niin se oli niiiin innoissaan :D siis ihan intona.. Ihan kun vähän jännittäis kuvissakin :')

Esitys loppu vasta yheksän jälkeen, joten heti kun oltiin autossa spekuloitu parhaat laulut ja puvut ja kauneimmat näyttelijät niin kaikki oli kyllä ihan väsyneen hiljasia, A oli jo autossa ihan unten mailla. Kotona sitten vein A'n heti sänkyyn ja meillä oli E'n kanssa tosi kiva ilta! Varmaan toinen tällänen koko vuoden aikana :D Juteltiin kaikkia kivoja ja leikittiin ja sain sen myös tosi helposti sänkyyn. Luettiin iltasaduks suomalaista kirjaa, jota mä aina joka sivun jälkeen transleittasin kun ei toi suomi vielä oikeen suju. Nuoremmat tytöt kyllä ymmärtää joitain sanoja ja tykkää kuunnella noita kirjoja suomeks! Oli tosi hauskaa ja mä olin kans nii väsyny et nauroin tolle kirjalle ihan liikaa.. Siis kattokaa nyt mitä ne lapsille kirjottaa!!!

Hehehh.. Täällä kun asuu alle 11-vuotiaiden kanssa niin oma huumorintajukin välillä laskee pelottavan alas.. Limalirppu?!? Sadun jälkeen peittelin E'n ja sitten se vielä kysy että voiko se saada hyvänyönsuukon otsalle :') Se oli niin sulkku ja tää on E'ltä tosi tosi epätavallista. Sitten kun suljin sen ovea perässäni niin kuulu vielä "Good night Karita. Love you". Tosi hyvä mieli jäi :)

You think Mondays are bad? Try working weekends!

Ja niin ollaan taas viikonlopussa ja meitsi 24/7 töissä! Aupparit, joilla on viikonloput vapaita, olkaa onnellisia. Ei mun hostmomkaan tykkää yhtään viikonloppusin mennä duuniin ja tänäänki se tossa kun oli lähössä niin kiros näitä viikonlopputöitä, ja mä vaan mielessäni ajattelen että I know how you feel.. :D Hostdad tulee parin viikon päästä työreissultaan, joten sit onneks helpottaa vähän ja mä saan taas joitain viikonloppuvapaita! Nyt tosiaan viikonloppuaikataulu menee niin, että hm on töissä tai nukkumassa 6pm-3pm seuraavana päivänä (täällä kun ei työvuorot oo mitään 8-tuntisia) eli 21 tuntia vuorokaudesta, jolloin mä oon yksin tytöistä vastuusta. Joskus kolmen tunnin aikana ehin ottaa päikkärit, käymään suihkussa yms, mutten tossa mihinkään voi lähteä ennen uutta "työvuoroa", välillä kun hm käy tolla ajalla salilla tai asioilla. Aupparithan saa tehä vuorokaudessa 10 tuntia töitä ja kolme kertaa viikossa mä teen 21+. Miks en tästä valita? Koska 1. Tää on tilapäistä 2. Tytöt nukkuu osan mun vastuuajasta 3. Mun lapset on sen verran vanhoja, ettei niitä tarvii hyysätä ihan koko aikaa, vaan välillä iltasin voin esim päivittää blogia kun tytöt kattoo telkkaria 4. Mun ihana hostmom antaa mun käydä välillä treeneissä työajalla, saan jättää muksut pariks tunniks keskenään 5. okei en keksiny enempää mut ei oo oikeestaan yhtään niin paha kun miltä kuulostaa.

Anyway, tänään aamusta lähin viemään E'tä cheerleading uniform -sovitukseen. Uus kausi alkaa taas tossa ens viikolla, mutta thank god mä oon jo kaukana Suomessa ennenku pelit alkaa. Ilolla muistelen niitä viime syksyn lauantaita: pahimmillaan parin tunnin automatka, sit seittemän tuntii polttavan kuuman auringon alla hikoillen sellasilla maailman epämukavammilla penkeillä kattoen lapsien jalkapalloo ja cheerleadingii ja sit pari tuntii kotiin. Nyt oon oikeestaan vaan aika ilonen et pääsen tonne puistoon taas iltasin istuu treenei kattomaan :D Jokatapauksessa, siellä sovituksessa noitten valkut oli taas musta niin innoissaan ja yritti taas värvää mua treenauttaa niit lapsii niitten kaa, mut olin vaan et eieieiei et oon tässä ihan kohta lähössä pois.. :D

Sovituksen jälkeen mentiin tyttöjen kanssa käymään Targetissa ja Michaelsissa, niin tytöt sai tehä vähän viikkorahaostoksia.. vesi-ilmapalloja, kynsilakkoja ja askartelukamaa.. Sit kun oltiin tuolla Traditionissa jo valmiiks niin jäätiin sinne päiväks leikkimään. Oli kyllä taas niin ihanan helvetin kuuma että huhhuh. Siis oikeestaan mä luulin että täällä ois tähän aikaan vuodesta vielä kuumempi asteissa, mut asteet on joka päivä vaan siinä 30 hujakoilla yötä päivää. Mutta tän kosteuden kanssa se tuntuu niin erilaiselta kun Suomen hellepäivät :D Leikittiin sitten leikkipuistossa ja käveltiin vähän ja tytöt peuhas tollasella isolla nurmikkoalueella. Ja sitten vielä tehtiin baletti/rap -esityksiä tollasella lavalla. Tytöillä oli ainaki tosi hauskaa..

Leikkisän päivän jälkeen tultiin kotiin syömään lounasta, tytöt polski altaassa jonkun aikaa ja leikittiin sitä sun tätä - lakkailtiin kynsiä ja laitettiin toistemme hiuksia. Hostmom heräs ja oli lähössä taas töihin, kun se saikin puhelun, että ei tarvii tulla :D Sen täytyykin olla tänään vaan "on call", eli tarvittaessa lähtee töihin, eli se tarkottaa et mäki oon vaan "on call", joten JEE! Eipä oo tällasta sattunu aiemmin. Sitten hm lähtikin käymään tyttöjen kanssa jätskillä ja mä sain yli tunnin hiljainen talo -aikaa lauantai-iltana. Ahh mitä luksusta. Sen jälkeen puuhattiin vielä vähän tyttöjen kanssa, nyt peittelin just A'n sänkyyn ja ite karkasin omaan huoneeseen - kerranki ku voi näin viikonloppuiltana!

Back at work

Nonniin taas ollaan töissä! Miks noi lomapäivät menee nii nopee ja sit työpäivät vaan matelee eteenpäin?! Eilen nukuttiin vielä pitkään ja hengattiin päivä hotellilla. Sit käytiin parilla eri moolilla, syömässä ja illalla sit myöhään ajettiin kotiin.

The Mall at Millenia

Hupaisaa miten miehet oli kerääntyny Sonyn kauppaan seuraamaan jalkapalloo.. :D

Käytiin syömässä Burger21:ssa, jota meillä ei oo psl'ssä. Omnomnom.

Tänään sitte heräsin aikasin ja laitoin tytöt valmiiks horsecampille. Haettiin taas kaikki kaverit mukaan ja taas kerran ajelin ne tonne 45 kilometrin päähän. Tulin takas kotiin, menin takas sänkyyn ja heräsin sitten tossa iltapäivästä.. :D Ups. Tyttöjen kaverin isä toi tytöt ja niiden kaverin tänne meille, mä tein lihapiirakkaa dinnerks ja tytöt tykkäs tosi paljon! Sit tehtiin taikataikinasta vähän juttuja, kun ulkona taas vaihteeks ukkostaa.. Tää on kyllä helppoo puuhaa oikeestaan minkäikäsille muksuille vaan: 1 cup of salt, 1 cup of flour and 1/2 cup of water. Sitten vaan taikina tasaseks ja sit siitä voi muovailla mitä vaan. Ja ei haittaa vaikka sitä joutuis suuhun, ja sitäpaitsi kyllä ne lapset oppii olla sitä syömättä kun ekan kerran maistaa.. Nyt meijän tekeleet on tuolla uunissa ja kohta maalaillaan!

Ainiin ja sain mun järjestöltä jo mun "certificate of completion", jossa lukee että..

"This participant successfully completed the AuPairCare Cultural Exchange program in the United States of America. The program included full-time childcare, extensive use and comprehension of American English, completion of academic coursework at an accredited post secondary institution and attending a majority of AuPaircare activities." 

..hehh. "Attending a majority of AuPaircare activities".. Kaikki aupparijärjestöthän järjestää joka kuukausi jotain ohjelmaa sille ryhmälle ja useilla järjestöillä noi on pakollisia. Tarkotuksena on että se area coordinator kyselee kaikilta kuulumiset ja tietää missä mennään ja samalla aupparit voi sosialisoitua keskenään. Noh, mä oon nähny mun area coordinatorin tasan yhden kerran sillon kun mä tulin tänne.. :D Ja lukuunottamatta paria brasilialaista tyttöä, mun ryhmän auppareita en oo tavannu kertaakaan.. :DD Syksyllä se mun ac soitteli vielä ehkä kerran parissa kuukaudessa, et miten menee, mut sit seki vähän jäi, ja nyt en oo kuullu siitä ties kuinka moneen kuukauteen. Ei sillä että oisin tarvinnu sitä mihinkään, mutta JOS ois ollu jotain ongelmia perheen kanssa nii tuolta ei ois kyl varmaan ihan hirveesti jeesii tullu.

Hostmom kerto että pari vuotta sitten vielä järjestöltä oli saanu 500 dollarin bonuksen ton todistuksen mukana, palkinnoks siitä että on suorittanu tän ohjelman.. Ja nykyään ei mitään.. Blaah :D

Nonniin ei muutakun kivaa jussia Suomeen.. Mulle selvis vasta tossa toissapäivänä kun juttelin Oulan kanssa, että nyt on juhannus :D Ensimmäinen juhannus mun elämässä kun en oo meijän mökillä.. blaah..

Of all the places on earth, Orlando is my happy place.

Täältä kirjoittelee nyt niin rentoutunut ja onnellinen auppari.. Hurjan työviikonlopun jälkeen mulla tosiaan kolmen päivän vapaa, joten lähettiin Randyn kaa minilomalle Orlandoon. Tulin tänne ekaa kertaa perheen kanssa '07, näin mielettömät teemapuistot ja tän valtavan jenkkikulttuurin ruokineen ja ostoksineen ja tiesin et tuun takas vielä niin monta kertaa. Sen jälkeen palattiinkin lomareissuille ja nyt oonki sit viettäny kaikki pidemmät vapaat täällä. Mullahan on sama matka Miamiin tai Orlandoon, mutta henkilökohtaisestihan en pidä Miamista ollenkaan. Ja Orlandoa rakastan ihan yli kaiken. 

Tultiin taas samaan hotelliin jossa oon ollu jo ties kuinka monta kertaa. Ja meijän kolmen päivän ohjelmana oli tehdä ei mitään. Ollaan molemmat oltu töissä nyt tosi paljon, joten nyt piti vaan päästä pois Port Saint Luciesta ja ihan vaan rentoutumaan.. Ja on ollu ihanaa!! No eilen käytiin kyllä vähän ostoksilla ja cici'ssä syömässä mut koko ilta oltiin hotellilla. Meil on ihana iso huone ja iso parveke ja pooli ja hottub tossa alla, joten täällä ollaan vaan chillattu ja nautittu. Meil on lautapelit ja pelikortit messissä, ja eilen pelattiinki sorry-nimistä peliä johonki aamuneljään asti :DD Tää on sitä lomaa!! Sit suunniteltiin et nukutaan niin pitkään kun nukuttaa, mutta eikös molemmat oo kasilta hereillä ku on tottunu aikasin heräämiseen..

Jos jotain häiritsee biksukuvat nii mee pois.. :D Tää on Florida.

Tänään ollaan jatkettu chillailu-linjalla. Oltiin uimassa ja haettiin chipotlesta ruokaa. Hengailtiin vähän lisää ja katottiin frendien tuotantokausia (en tiiä ketään muuta, joka osais kaikki kaudet yhtä hyvin ulkoo ku minä paitsi randy. Alotettiin kattoo alusta jonku aikaa sitte, nyt ollaan katottu järjestyksessä ekat neljä kautta). Nukuttiin päikkärit, pelattiin vähän lisää sorrya ja lähettiin hakee dinnerii benihanasta. Eli ollaan poistuttu tänään täältä resort-alueelta tasan kaks kertaa molemmilla hakemaan ruokaa.. :DD Sit nautiskeltiin meijän parvekkeella benihanan frien ricesta joka on taivas ja katottiin vähän lisää frendejä.

Siis tänään on ollu ihan paras päivä. Ei olla tehty mitään ja se on ollu ihan parasta. On ihanaa olla poissa työpaikalta pari päivää putkeen. Se tunne, ku voi taas hengittää ja olla ihan oma itsensä. Mun hostvanhemmathan on aivan ihania, mutta mun luonteesta tulee se, että en vaan osaa olla vieläkään ihan rennosti mun kotona. Mulle se on edelleen enemmän työpaikka kun koti. 

A weekend full of work

Jii terkkuja Orlandosta! Ollaan minilomalla Randyn kanssa mutta siitä myöhemmin.. Eilen oli koooko päivän työpäivä siitä kun tytöt heräs siihen että tytöt meni nukkumaan. No käytännössä myös se seuraava yö ja tää aamu. Ja myös se edellinen yö ja ilta. Nyt jos oisin bitch-aupair niin vois kyllä työtunneista valittaa (aupparit saa tehä vaan 10 tuntia päivässä ja tossa on joku yli 42 tuntii putkeen, jos yövastuu-tunnit lasketaan mukaan), mutta en oo koska mun hostmom on ihana ja anto mun mennä treeneihin kesken työpäivää (mun lapset on sen verran vanhoja että ollaan tässä vähitellen kokeiltu jättää niitä kotiin pariks tunniks keskenään), kun se tietää että mun lempparitreenit on sunnuntaisin päivällä! Olin ihan että ei mun tarvii mennä ja sitten se oli että mene mene, ja treenit tekee aina päivästä hyvän joten jee. :) Plus oon nyt 2,5 päivää vapaalla joten ei voi valittaa. 

Eilen aamupäivällä oltiin puistossa, sit kävin siellä treeneissä, suihkuilin tosi nopee ja sit lähettiin chuck e cheesen eli tollaseen arcade mestaan, jossa ollaan ennenki tyttöjen kaa oltu. Käyttäytymistä taas vähän harjoteltiin kun ei menny ihan putkeen. Olin aika tiukkana ja sit oli aika hiljasta porukkaa autossa kotimatkalla. Kotona sitten kun A nousi autosta niin se tuli mun luokse ja hiljaa kysy että can I get a hug. Siinä sitten se rutisti mua tosi kuvaa ja kerto miten se yrittää parantaa käytöstään ja ymsyms juteltiin vähän. Toivottavasti jotain meni tostakin siihen päähän perille ja ens kerralla käyttäydytään vähän nätimmin.

Puistosta! E tulee aina että "Can you take a picture of me?" :D

Hei tää on kyllä oikeestaan lauantai-illalta! Kaatosade loppu noin viideks minuutiks joten rynnättiin ulos, laitoin bonfiren pystyyn ja tehtiin smores!

Nonniin se viikonlopusta. Maanantai-aamuna olin vielä muutaman tunnin töissä, että hm sai kolmen tunnin unet yövuoron jälkeen ja sitten suunnattiin Randyn kanssa Orlandoon!

Distance is just a test to see how far love can travel

On tullu tässä muutamakin toive, että kirjottaisin postauksen asiasta, josta en alunperin tänne ajatellu hirveesti avautua. Mut on tää nyt aika tosi merkittävä osa mun vuotta, joten kai mun täytyy tästäki avaa suuni. Aika hiljaa oon mun parisuhteesta yrittäny tänne olla, ainaki siihen verrattuna kuinka paljon sitä ajattelee, koska tällastä ei ehkä kirjota julkiseks niin luontevasti. Mut yritetään nyt sitten, jos tästä ois vaikka apua jollekin, niin kuin mulle oli jonkun muun kirjotteluista, ennenkun tänne päätin lähteä.

kesä '11

Jouluna 2010 alettiin seurustella eli siitä on nyt aika tarkalleen kolme ja puol vuotta. Hui miten pitkä aika :DD Mä olin sillon lukion ekalla ja Oula oli abi. Mitä mä nyt kertoisin meistä.. se on tosi ihana :'DD Ihan oikeesti, se saa mut aina nauramaan vaikka toiselta puolelta maailmaa, sillonki kun ei oikeesti naurata. Se on musiikki-ihminen, ja mullehan toi pianonsoitto ja laulutaito oli jo tarpeeks et olin ihan et okka täs on nyt elämäni mies. :D Ikinä ei olla riidelty, koska ton miehen kaa ei voi riidellä (vannon, tää on oikeesti absoluuttinen mahdottomuus, oon kyllä yrittäny). Ja emmätiiä, ollaan kyllä ihmisinä aika erilaisia, mut se on ihan parasta ku se saa mut aina rauhottumaan ku panikoin ja stressaan kaikesta tosi tarpeellisesta.

kesä '12! joo ainiin meillä on vähän pituuseroa..

Oula oli ensimmäinen ja pitkään ainut, jolle puhuin mun aupair-ajatuksesta. Kun mä otin sen ekaa kertaa puheeks, ei se tietenkään hyppiny riemusta, mutta oli heti mun tukena. Oula ei koskaan yrittäny saada mua luopuu ajatuksesta, mikä merkkas mulle tosi paljon. Jos poikaystävä kieltäis lähtemästä, olisko se sitte jäämisen arvonen? Tietenkään mulla ei ollu tolloin aavistustakaan miten helvetin perseestä (anteeks) kaukosuhde on.

Jottei vaan asiat menis liian helpoks, niin Oulahan oli yheksän kuukautta intissä just ennen mun lähtöä, pääs vapaaks pari viikkoa mun lähdön jälkeen. Niin että jollain asteikolla ollaan eletty vähän niinkun kaukosuhdetta, tai no ei ainakaan normaalia arkea jo tosi tosi kauan.

kesä '13 ..ja pituuseroa korjataan 12 sentin koroilla

..ja yhdellä yliopiston portaalla.

Me ollaan totuttu siihen, ettei meillä oo paljoo yhteistä aikaa treenaamisen ja koulun ja kaiken muun takia, eikä koskaan olla oltu hirveen riippuvaisia toisistamme, vaan aina on vaan sopeuduttu siihen yhteiseen aikaan mitä meillä on. Ja toi inttiaika oli kyllä sellasta siedätyshoitoa ennen tätä tulikoetta. Kaiken ton takia ajattelin, että selvitään myös kaukosuhteesta. Tottakai myös luottamuksen täytyy olla korkeella ja parisuhteen niin hyvässä kunnossa, että on jotain oikeesti spesiaalia mitä odottaa kotona, eikä kumpikaan sorru houkutuksiin, joita on kyllä tässä tullu vastaan aikamoinen määrä uudessa ympäristössä. Täällä mä oon se erikoinen ja "eksoottinen" (?!?) tyttö, ja tän kulttuurin takia tuntemattomatki pojat tulee kertoo sulle että näytät hyvältä tai mitä millonki. Ihan kivaa oli aluks mutta gosh on kyllä taas kiva päästä Suomeen, jossa oon vaan tavis ja kaikki tietää että seurustelen nii säästyy siltäki vaivalta. Koskaan en oo kuitenkaan ees miettiny tekeväni mitään tyhmää, koska mulla odottaa jotain niin miljoona kertaa parempaa kotona.

Ja tän vuoden tammikuulta, kun Oula oli käymässä..

Skypestä on tietysti tullu vähän semmonen kolmas osapuoli tätä suhdetta. Ja whatsapp yhtä tärkeessä roolissa. Tiedän kaukosuhteessa eläviä, jotka skypettää joka ikinen päivä tunteja. Mä en ikinä kykenis, mulla on kuitenki oma elämä täällä. Sen sijaan whatsapp pitää meitä koko ajan yhteydessä, aina tulee infottua turhimmistakin asioista ja läheteltyä typeriä kuvia ja videoita. Iltasin toivotetaan hyvät yöt (tai mulle hyvät työt, koska mulla on vasta iltapäivä ja työt alkaa).. Me skypetetään ehkä kerran viikossa, jolloin sit pääsee puhuu vähän oikeemmista asioista.

Aluks ikävä ei ollu ylitsepääsemättömän paha, mut parin kuukauden jälkeen meni aika vaikeeks. Sit Oula tuliki käymään viiden kuukauden kohalla ja se reilu viikko oli jotain niin täydellistä. Sen jälkeen irti päästäminen on ollu hands down vaikein hetki tän vuoden aikana. Niin paljoo en oo itkeny en muista millon. Vähitellen sit taas kuitenki tottu yksin nukkumiseen ja skypesuhteeseen ja näin 10 kuukuden kohalla lasketaan päivii jo kotiintuloon ja yhteiseen elämään. Meille varmistu tossa kuukaus sitten ihana asunto Helsingissä, joten yhteenmuutto odottaa elokuussa. Oon niin innoissani et en voi sanoin kuvailla.

Viimesen illan dinneri tammikuussa

Vaikka tää onkin vaikeeta, kyllä tää saa taas arvostaan toista ihan eri tavalla. Ymmärrän, miten onnekas oon, kun mulla on tommonen mies, joka jaksaa elää kaukosuhdetta sen takii, et mä halusin nähdä maailmaa. En enää ikinä pidä toista ihmistä itsestäänselvyytenä. Olihan tää meille aika kova testi, ja tästä kun selvittiin, niin uskon että selvitään ihan mistä vaan. Kyllähän niitä hetkiä tulee aina välillä, että mitä helvettiä mä teen täällä, ku mul on tollanen ihana tuolla ja omatunto kolkuttelee kans että oliks nyt reiluu.. En kadu että lähdin, mutta mistään hinnasta en pidentäis mun aupairvuotta, vaan nyt on kyllä aika päästä kotiin.

Olikohan tässä nyt mitään pointtia.. Mutta halusin vaan sanoa, että kyllä se kaukosuhde vaan on tosi tyhmää ja vaikeeta, ei siit pääse mihinkään. Olis ollu mulle varmasti tosi paljon helpompi vuosi ilman tota ikävää. Ja ikävä ei ees oo kaikki, vaan sen lisäks on se iso ärsytys siitä ettei saa elää sitä yhteistä elämää, vaan pitää elää yksin. Sitä on vaikee selittää. Mutta kannattaa kyllä tarkoin harkita, onko ulkomaille lähtö sen arvosta.

Rakas jos luet tätä, kiitos kaikesta, oot paras.

Tänään 300 päivää jenkeissä. Viimenen työpäivä 46 päivän päästä ja kotona 54 päivän päästä. Hallelujah.

Sataa sataa ropisee..

Hitto tän sade/tornado -kauden kanssa!! Nyt viimeset en muista kuinka monta päivää aina aamupäivä ja noon on tosi kivaa ja aurinkoista ja tosi kuumaa ja sit kolmen jälkeen alkaa semmonen maailmanloppumyrsky. Ja täällä kun sataa kaatamalla niin ei oo Suomen kaatamalla vaan kaatamalla.    

Eilen olin treeneissä taas ja nyt en pysty suoristaa käsii ku lihaksiin sattuu enkä harjaa hiuksii ku mun päässä on lommo. Jepjep. Aina niin kannattavaa hypätä ilmaan ja laskeutuu otsalleen!! Virheistä oppii vai miten se nyt oli. Illan, yön ja aamun olin sitten töissä ja puolenpäivän aikaan vein tytöt niiden kaverin synttäreille. Hm sano että se hakee ne sieltä iltapäivällä ennenkun lähtee ite töihin, nyt on kello 5.30pm ja oottelen täällä vieläkin tyhjässä kodissa! Kelpaa mulle.

Lounaalla kävin Randyn kanssa Bob Evansissa. Tiiän et vannoin viime kirjotuksessa et ei enää ulkona syömistä tällä viikolla, mut tää oli nyt ihan oikeesti vika. Ja oli sen arvosta, söin niin taivaallisen hyvää grillattua kanaa ja perunamuusia (huomhuom ei crispy chicken and fries!!) ja sitä ruokaa oli niin tuhottoman paljon etten jaksanu ees puoleenväliin, joten nyt loppu oottelee jääkaapissa ja tuhoon sen sit dinneriks. Voi kyllä tää aupairin elämä on niin mielenkiintosta taas.. Ja sit kävin ostaa uudet aurinkolasit!

Nyt sitten oon yksin kotona ja pitelen korviani tolta myrskyltä. Täällä kun iskee salama niin se ääni on ihan erilainen. Tuntuu et se värisyttää kaikkia sun sisäelimiä tiiätteks? Ja talon ikkunat värisee myös pahimmissa, vaikka jotkut super tornadoikkunat onkin. Yritin saada sellasen ison videolle mutta sain nyt tollasen keskivertasen, eikä tietenkään iphonen mikin kautta kuulu samanlaisena, mutta kuunnelkaa tätä.. Ja samalla tossa sataa ihan cats and dogs mutta sekään ei näy tossa videolla.

Noniin nyt tytöt tuli kotiin ja tää auppari lähtee töihin, heips!

My very first back handspring :'D

Nyt tulee läjässä muutama päivä, että saan tän pahuksen blogin vihdoinki ajan tasalle! Työviikkona tää on ollu kyllä tooosi helppo, ihan turhaa pelkäsin tätä kesää. Toisaalta on tässä vielä koko viikonloppu edessä, jonka oon kokonaan duunissa.. Mut nyt viikolla oon ollu tyttöjen kanssa päivät ja illat off, mikä on ollu tosi kivaa vaihtelua!! Ja esimerkiks eilen olin vaan pari tuntia aamulla töissä, kun laitoin tytöt valmiiks horsecampille ja vein ne sinne. Sitten mun piti olla iltapäivällä taas pari tuntia töissä, mutta hm ehtikin kotiin ennen tyttöjä joten periaatteessa olin koko loppupäivän off. Ja nyt oon taas off! Tulee ihan huono omatunto kun on ollu niin vähän duunissa.. :D Noh, tästä perjantai-illasta maanantaiaamuun oon putkeen töissä, joten eiköhän toi korjaannu..

Tiistaina vein taas tytöt kavereineen horsecampille. Sit käytiin Randyn kanssa moolilla ja taas Steak n Shakessa syömässä. Blaah tosta on tullu taas nyt yks uus lempparipaikka.. :D Allaoleva kolmen pihvin hampurilainen (ei oo mun, mun näyttää paljon köyhemmältä ilman juustoa ja majoneesia) ranejen kanssa maksaa tuolla 4$ eli 3€. Ja siis sellanen pöytiintarjoilu-dineri kyseessä, ei mikään mäkkäri..

Ja jälkkäriks maailman parhaat shakes. Tässä mun chocolate chip cookie dough shake. Taivas.

Tiistaina hain tytöt ja niiden kaverin iltapäivällä horsecampiltä, laitoin niille ruokaa ja katoin niitten perään muutaman tunnin, ennenkun hm tuli kotiin. Illan olin off joten oltiin Randyn kaverilla kattoo Heatin pelii. Niille jotka ei seuraa niin täällä siis menossa koriksen finaalit ja Miami Heat on vielä messissä ja on täällä aika kova juttu. Heat hävis ton pelin ja siis jätkät oli kyllä niin pissed off.. Nää elää tota niin henkeen ja vereen.. 

Keskiviikkona oli sitten taas kunnon työpäivä. Tehtiin K'n kanssa kunnon luxus aamupala meille kaikille: eggs, toast, pancakes and bacon, jonka jälkeen lähettiin masut täynnä tyttöjen kanssa taas sailfish splashiin. Siellä loikoiltiin muutama tunti ja lähettiin sitten käymään kirjastossa hakemassa vähän kesälukemista. Oli mun eka kirjastokäynti jenkeissä ja oli ihan samallainen kirjasto kun Suomessakin :D Siellä lastenosastolla pyörittiin ja luettiin tovi, tuli ihan lapsuus ja ala-aste mieleen.. Ja katsokaa mitä mä löysin!!!

KYLLÄ! Ihan alkuperäinen muumikirja! Sattumalta osu silmään.. :D

Sailfish splash

Tääl on nyt joku metsäpalo-kausi, en oikeen ymmärrä miten kun on sadekausi samalla mutta ookoo.. Joka viikko jossain roihuaa jotain.. Maanantaina kun oltiin Randyn kanssa five guysissa, oltiin sisällä ehkä 5min ja kun tultiin ulos niin sellanen sankka savu joka paikassa ja hirvee savun haju. Toi palo oli vielä aika kaukana, tuuli oli vaan tuonu savun, mutta keskiviikkona ajettiin tyttöjen kanssa ihan yhen palon läheltä! Ja joku 20min ton jälkeen tuliki puhelimeen hälytys että noi tiet oli suljettu ton savun takia.. Että tällästä täällä!

Kirjaston jälkeen vein tytöt syömään Golden Coraliin. Buffetmesta, josta saa kaikkea. Ja jälkkäribuffet on yhtä iso ku koko muu buffet. Siellä sitten herkuteltiin, tais olla mun joku seittemäs ulkonasyöminen tällä viikolla.. ups. Täytyy nyt vähän tsemppaa..

Torstai oli taas horsecamp ja tytöillä oli dress up -päivä. Mitään ei saanu ostaa, vaan piti mielikuvitusta käyttäen pukeutuu eläimeks, ja tässä meidän eläimet..



A näki tosi paljon vaivaa riikinkukkonsa eteen. Kuvasta ei hirveen hyvin nää, mutta se teippas mustat "kynnet" ratsastussaappaitensa pohjaan, teki kartongista höyheniä saappaisiin ja jalkoihin ja pihan kasveista "hännän" ja siivet! E oli white tiger ja K kissa!

Tällanen vielä laitettiin A'n riikinkukkotukkaan..

Tosiaan loppupäivän olinkin sitten off. Olin Randyn luona ja sitten treeneissä. Ja vaikka koko viikko olikin syöty roskaruokaa ja viime treeneistä vähän liian kauan niin hitto kun oli hyvät treenit!! Ensimmäistä kertaa landasin back handspringin jaloille (kaikki muut kehonosat kyllä onnistuu: naama, vatsa, polvet, niskat - ja näitä on tullu kokeiltua ihan tuhottoman monta kertaa) ja tuntu kyllä älyttömän hyvältä. Vielähän toi on ihan tommonen hidas ja lössö ja patja apuna, mutta nyt kun pääsee ympäri niin tosta on helppo parantaa!! On muuten ihan sairaan pelottavaa.. :D Joten joo, tossa kyseessä oleva ensimmäinen onnistunut ja pienet huudot perään..... :DDD

Treenien jälkeen hain tropical smoothiesta smoothien itselleni palkinnoks.. :D Illalla lähin vielä Randyn kanssa Chipotleen syömään (VIIMENEN ULKONASYÖMINEN TÄLLÄ VIIKOLLA LUPAAN) ja leffaan kattoo how to train your dragon kakkonen!