tiistai 24. kesäkuuta 2014

I can't wait that long!!!

Siis mulla loppuu nyt kärsivällisyys. Musta tuntuu etten oikeesti pysty oottaa enää 43 päivää. En vaan pysty. En tiiä mitä tässä pitäis tehä! Tasan vuos sitte kirjotin tänne blogiin, miten lähtö on mielessä aamulla ja illalla ja ihan koko ajan. Nyt kotiinpaluu on mielessä koko ajan. Siis en saa hetkeekään rauhaa näiltä ajatuksilta!! Ajattelen vaan sitä hetkee, kun hengitän viimeistä kertaa floridailmaa ja istun lentokoneeseen. Ja sitä hetkee kun kuljen Helsinki-Vantaalla niistä tietyistä ovista ja nään mun rakkaat. Oon nähny kotiinpalusta nyt ehkä 15 kertaa unta, aina se on ihan erilainen uni. Yhessä unessa tulin laivalla (?) ja toisessa unessa mulla oli yks mun hostlapsista mukana (?!?!?!?). Että sellasta.

Ja siis edelleen täällä menee tosi kivasti! Mikään ei oo pielessä ja rakastan Floridassa asumista. Nyt on vaan niin paljon kivoja asioita oottamassa Suomessa.. Meille kävi tosi hyvä tuuri ja saatiin tosiaan Oulan kanssa IHANA asunto Lauttasaaresta eli yhteenmuutto oottaa elokuussa. Varattiin myös just Oulan ja sen kaverin kanssa tenttiviikolle syyslomaviikolle lennot Amsterdamiin kaupunkilomalle, joten jippijajei!! Ja en malta oottaa et pääsen rutistaa mun koiraa. Siitä erossa oleminen on ollu yks tän vuoden vaikeimpia juttuja, koska se ei tajuu miks oon poissa, eikä se ees tajuu mitään kun mä lässytän sille skypessä. Ja mun siskoo on tosi kova ikävä. Ja kavereita ihan hirmunen ikävä. Ja tottakai vanhempia ja isovanhempia. Ja mummoloita ja erityisesti mökkiä.

Blaah onneks päivät menee kuitenki aika nopsaa, koska töitä riittää. Eilen käytiin lasten kanssa palauttamassa kirjastoon kirjoja ja hengailtiin tossa lähivesipuistossa. Illalla tytöillä oli sleepoverit täällä meillä, joten kolmen sijasta täällä huuskin viis muksua.. Onneks hm oli tolloin jo kotona, joten mun ei tarvinnu tohon sirkukseen hirveesti sekaantua. Kävin kyllä tyttöjen "poolpartyissa" tossa takapihalla, siel musa pauhaa kajareista, ne ui valaistussa altaassa joskus myöhään pilkkopimeellä ja ne paahto vaahtokarkkeja smoreiks bonfirella hostmomin kanssa. Ja silti ihan jatkuvasti joku valittaa jostain, siis huhhuh.. Missä mun maanantai-illan poolpartyt oli ku mä olin yheksän?!?



Noh hm lähti aikasin aamulla kouluun, joten tää lapsikatras oli sitten mun vastuulla. Jotenki onnistuin saamaan kaikki muksut tavaroineen yheksäks horsecampille ja päiväks menin sit Randylle. Iltapäivällä hain tytöt, haettiin pitsaa, tehtiin kesäkoulujuttuja ja tytöt uiskenteli taas poolissa hyvän tovin. Vein E'n cheerleadingtreeneihin, joihin hm sit tuli koulusta ja tehtiin vahdinvaihto tuolla puistossa. Tulin A'n ja K'n kanssa kotiin ja käytiin A'n ja koiran kanssa lenkillä.. Perus duunia siis täällä..



310 päivää täällä, 43 jäljellä.. jaksaa jaksaa..

3 kommenttia:

  1. Mitä sun host mom opiskelee töiden ohella? Onko noi pitkät työpäivät edellytys siellä pärjäämiseen (asuinkustannukset, koulut jne)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun hm on sairaanhoitaja nyt ja se opiskelee vähän niinkun lääkäriks (ei ihan sama kun lääkäri, mutta sille ammatille ei kai oo suomalaista nimee, jotain sairaanhoitajan ja lääkärin väliltä..). Ja joo täällä ihan yleisesti työpäivät on kaheksan tunnin sijaan noin kymmentuntisia. Palkat on ymmärtääkseni matalempia kun Suomessa, joten pakko tehä pitkää päivää että saa maksettua koulut, terveydenhuollon yms. vaikka asuminen on taas täällä vähän edullisempaa..

      Poista
  2. Hei mitä, eiks sulla ollutkaan pool partyjä kun olit yhdeksän? Nyt c'mon kaikillahan oli!! :P Ps. Ihana Sierra, voisko meidänkin koirat leikkiä eikä vaan maata laiskapaskoina koko aikaa...

    VastaaPoista