Suomiseuraa ja juustokakkua!

No hei oliks vähän hyvä päivä! Aamulla seiskalta ylös ja kun kaikki mukelot oli ysiks saatu taas horsecampille niin ajoin hakemaan Miinaa Jupiterista! Vähäks ois siistii jos puhuisin siitä planeetasta.. Mut kuiteski, siellä tapasin suomi-Miinan ja voi taivas miten ihana ihminen!! Jes jes jes noin 35 minuutin päässä musta asuu suomalainen auppari ja sen on vielä tosi tosi mukava! Enhän tässä oo ku viimesen vuoden tällästä toivonu. Kiva nyt kuitenki tässä alle neljä viikkoo ennenku mulla loppuu täällä työt.. -.-

Miina on tosiaan ollu täällä vasta tosi vähän aikaa, joten tehtiin vähän sightseeingiä ja mentiin tohon West Palm Beachin downtowniin eli cityplaceen, joka tietysti oli vähän kuollu mesta tälleen tiistaiaamuna, mutta kuitenkin. Sit mentiin cheese cake factoryyn aikaselle lounaalle, koska Miinalla alko työt jo yheltä. Mutta hyvin se tomaatti-basilika-kana-pasta maistu tohonkin aikaan omnom. Puolet kyllä taas odottaa tuolla jääkaapissa huomista.. Ja siihen sit tietysti vähän juustokakkuu päälle ja voi taivas kun oli taas niin herkkuu.. Viimeset muutamat kerrat oon ottanu (Katjan suosituksesta, kiitos!) ton white chocolate rasberry tryffle ja se on kyllä nyt ihan mun ykkössuosikki. Omnomnom.

Miinan kanssa juttua riitti niin paljon, en tiiä oonko koskaan puhunu muutaman tunnin aikana noin paljoo, ku olin niin innoissani siitä, että ekaa kertaa täällä asuu joku, joka on jokseenki mun kaa samassa tilanteessa. Ja sain myös minttu-susu-paloja ja pätkiksiä ja oikeeta meikinpoistoainetta - KIITOS! :D Yheks vein sitten Miinan kotiin, mutta ootan kyllä tosi paljon että nähään taas! Siitä ajoin sit takas tänne pohjoseen ja menin Randylle hengaa iltapäiväks, kun tytöt oli vielä campillä. Sillekin vein juustokakkua ja sitten juustokakkuiltiin vielä siellä. Ajoin muuten tänään 220 mailia eli 354 kilometriä, että tällasiä nää "lyhyet" välimatkat täällä. Tytöt hain tänään vasta viideltä, eikä onneks tarvinnu ajaa ees horsecampille asti, kun tyttöjen kaverin isä oli jo tuonut lähemmäs, ja sitten työiltakin jäi kyllä aika lyhyeks! Siitä vielä kaks tuntia istuin puistossa E'n cheerleader-treeneissä, joten nyt ei voi kyllä valittaa työn rankkuudesta. Sen jälkeen sitten iltapalaa ja vähän hengailua ja kymmenen aikaan molemmat pienet oli jo unten mailla.

Tällasen sain tänään A'lta. Vähäks on sulkku :''''))

Miten mä ikinä totun enään elämään ilman näitä ihania pikkumonstereita..