Day 114

Oli kyllä taas niin perus aupparointipäivä että ei mitään rajaa. Pidensin mun yöunia taas muutamalla tunnilla kun olin saanut tytöt bussille, nyt ekaa kertaa alkaa toi 5.45 herääminen tuntuu oikeesti tosi vaikeelta.. Mut onneks pääsen aina takas sänkyyn, ja kun huomisen jälkeen loppuu mun koulu niin voin kömpii takas joka päivä <3 Päivällä tein tossa patiolla taas matikkaa auringossa, neljältä hain tytöt ja samalla dinner+läksyt+puistoon -kaavalla mentiin tänäänkin.

Heeh tää kuva oli jääny vielä kameraan Nyc-reissulta, mutta siis meillä on ollu koko lukion ajan tollanen neljän tytön kopla. Käytännössä ollaan oltu yhessä ne koulupäivät 8-16, siitä sitten yhessä hakee safkaa ja illaks treeneihin, niin että ollaan saatu nauttii toistemme seurasta aamusta iltaan joka päivä. Ja tääkään ei ihan selkeesti riittäny, melkeen joka päivä hengattiin vielä yöhön asti Sarlon kanssa mun luona, jos päästiin treeneistä ihmisten aikoihin. Sit kun lukio loppu niin yks muutti Nyciin, yks Turkuun ja yks Floridaan. No nyt kun mä olin Jennyn luona Nycissä ja Sarlo sattu olee Vilman luona Stadissa niin skypetettiin kaikki ja ai että oli ihanaa kun oli koko porukka koolla!! Näitä naisia on kyllä jäätävä ikävä, ja en malta oottaa että päästään taas hengaamaan ja treenaamaan yhessä.

Treenaamisesta puheenollen, meijän muodostelma lähti tänään Puolaan MM-kisoihin ja kyllä ku noit kuvii kattelee niin tulee ikävä tonne, ois taas ihana olla messissä. Mut näin tänä vuonna, kaikkee ei voi saada..

Ja ikävästä puheenollen, nään mun poikaystävän, siskon ja siskon poikaystävän 28 päivän päästä!!!! Siis IHAN HULLUA :D 8 päivää lomaa kunnon hotelleissa Orlandossa ja Miami Beachillä tolla porukalla, siis ei voi muuta tulla ku ihan sairaan ihanaa! Ja siitä sitten sisko jää vielä viikoks tänne mun luokse. Kyllä täällä kun kattelee näitten sisarusten tappelua niin muistaa taas miten onnekas onkaan, kun mulla on niin loistava isosisko. Kun oltiin pieniä niin Hanna oli mulle aina sellanen idoli ja siitä asti kun sisarukset voi olla kavereita niin Hanna on kyllä ollu yks mun parhaista kavereista. Ton loman jälkeisistä heipoista tulee varmaan jotain ihan jäätävän kauheeta, nyt kun tietää miten hirveetä on poikaystävästäki olla erossa ja sit sanoo uudestaan heipat vielä vähän pidemmäks aikaa.. yökyökyök.

Ihan näin itteään kiusaamaan muiden kuvien puutteessa.. Tää on kesältä 2011 ihan parhaista grillibileistä meijän takapihalla, ollaan mietitty jälkeenpäin että mistäköhän tässä ees keskusteltiin, mut siis ei hyvää päivää miten onnellisia ollaankaan!

Noniin tästä tulikin tällänen ikäväpostaus.. How did that happen?! Joka tapauksessa, nyt meen vielä vähän kertailemaan matikkaa mun huomiseen finaliin ja wuhuu sit on tää ohi!!